Joskus mietin, ettei mikään tunnu miltään.
On aamu, tulee ilta. Se mitä välissä tapahtuu, on toisarvoista.
Huomaan olevani jumissa, kahleissa
itserakennetuissa tunneleissa,
jotka jättävät varaa vain yhteen suuntaan
sinnekö minun pitää mennä?
Kuuntelen Guns' N' Rosesia
hieman liian lujaa
mutta huomaan olevani onnellinen
aurinko paistaa ja tuuli,
se kertoo viestejä tulevasta
jotka tuntuvat sekoittuvan menneeseen
edellisiin elämiin
jotka ovat edelleen osa minua.
Tänään
niin, tänään
voin katsoa itseäni peilistä
ja olla tyytyväinen siihen mitä näen
kitarasoolo
joka saa hymyilemään.
Tänään,
juuri tänään
sekä kaikkina päivinä tulevina
huomaan että onnellisuus on pieniä asioita
jotka kuitenkin merkittävyydessään ovat korvaamattomia
irrallisia, koskemattomia
läsnä, mutteivat aina paikalla
piilossa
mutta löydettävissä
Aitoa taikuutta
on olemassa.
Se on täällä tänään,
näinä hetkinä
kun ymmärtää olevansa ei mitään ja kaikki
omistavansa ei mitään
ja että kaikella on merkityksensä.
Ja minä
avaan silmäni
kuin ensimmäistä kertaa
poistan tunnelit
vaikka pimeää ei tarvitse pelätä.
Olen vapaa
menemään minne haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti