Olen aina ollut tosi mukavuudenhaluinen ja hieman laiska. Ihan aina olen valinnut mieluummin kotisohvan ja leffan katsomisen, kuin esimerkiksille salille lähtemisen. Koen sen olevan jokseenkin osa oma persoonaanikin, mutta pääsääntöisesti olen yksinkertaisesti mukavuudenhaluinen ja laiska tekemään (oikeastaan mitä tahansa asioita, ellei ole ihan pakko) asioita. Nämä piirteet ovat hyvin pitkälle edesauttaneet sitä, etten koe liikuntaa, varsinkaan urheilua tärkeänä asiana omassa elämässäni. Toki juonteet tulevat jo lapsuudesta, sillä perheessäni ei ole koskaan huudettu urheilullisuuden ja liikunnallisuuden nimeen, eikä itselläni ole missään vaiheessa käynyt mielessä jonkun urheiluharrastuksen aloittaminen.
Kaikki sama pätee syömiseen. Joskin lapsena meillä oli aika tarkat ruokasäännöt ja kotona syötiin hyvin paljon sellaista ruokaa, mikä tänä päivänä katsotaan erittäin trendikkääksi ja terveelliseksi, mutta itselleni ei maistunut kvinoa silloin eikä erityisemmin nytkään. Olen melkoinen kulinaristi ja useimmiten maku ja ulkonäkö merkitsevät enemmän kuin ravintoarvot. Ehkä tämä ominaisuus juontaa jokseenkin osakseen ammatistani, jossa nimenomaan nuo kaksi ensimmäistä ruuan ominaisuutta ovat tärkeämmässä asemassa ainakin valtaosassa ravintola-alaa. Tosin ravintoarvojen merkitystä ei pidä tietenkään vähätellä ja ne kuuluu tietää sekä olla hallussa silloinkin, kun niiden perään ei kyseltäisikään.
Olen järkyttävä herkkusuu ja nimenomaan kaikki makea on heikko kohtani. Itse en koe herkuttelua huonona asiana ruokavaliossa, koska omasta mielestäni tilaa pitää jättää myös ns. sielunruualle. Ainakaan itse en usko siihen, että jonkinnäköinen terveyspirtelö ihan oikeasti voisi korvata sen nautinnon, mitä suklaasta saa. (Toki ja ilmeisesti poikkeuksia löytyy.)
Olipahan pitkä pohjustus varsinaiselle aiheelle, eli siihen, mihin otsikkokin viittaa: haluan paremman olon. Viime kuukausien ajan olen entistä enemmän alkanut kiinnittää huomiota fyysiseen ja henkiseen olooni, eikä kummassakaan ole ollut hirveästi kehumista. Henkinen puoli kärsi kovaa takaiskua parin viime kuukauden työstressistä, mutta alkaa viimein palautua ja tunnen oloni siltä puolelta paljon virkeämmäksi ja paremmaksi. Siitä syystä otan asiakseni vasta nyt sen toisen puolen, eli fyysisen olon.
Minulla ei ole minkäänlaista ideaa siitä, mikä on paras tapa, liikunta ja ruokavalio itselleni, koska tähän asti olen yksinkertaisesti skipannut koko kysymyksen ohi ja mennyt mielihalujen mukaan. Omasta mielestäni mielihalujen ja -tekojen toteuttaminen (ainakin satunnaisesti) on nimenomaan yksikön henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, muttei välttämättä sovi toteutettavaksi jokapäiväisessä elämässä. Siihen pisteeseen minä olen nyt tullut. Jotain on muutettava, että saan kokonaisuuden paremmalle mallille ja yhtenäisemmäksi. Minun on astuttava ulos mukavuusalueilta ja kokeiltava rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja, varmasti sellaisiakin, jotka eivät ensimmäisenä kävisi edes mielessä.
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Ensinnäkin se itselleni ehkä yksinkertaisin ja helpoin asia eli liikunnan lisääminen. Pari viime kuukatta on mennyt pohjamudissa ja salilla käyminen on jäänyt kokonaan. Siihen aion taas panostaa, koska oikeasti tykkään siitä ja muutamia lehtiartikkeleita lukeneena saanut taas lisäintoa erilaisten liikesarjojen tekemiseen. Tarkoituksena on myöskin aloittaa lenkkeily
(toki koiran kanssa tulee jo lenkkeiltyä) ja juoksu, heti kun kunto siihen yltää.
Sitten se ruokavalio. Minulla on tässä vielä pari viikkoa vapaata ennen kuin työt alkavat ja sinä aikana on tarkoitus tosiaan laittaa ruokavalio kuntoon ja ehtiä vähän rutinoitua siihen. Olen jokseenkin onnistunut ylläpitämään säännöllistä ruokarytmiä näinä hektisinä viime kuukausina ja huomannut yllättävän seikan: minulla on usein nälkä. Eli nälkä ehtii yleensä alkaa painamaan ennen seuraavaa ateriaa, mikä tarkoittaa sitä, että pitäisi osata syödä vielä enemmän. Ongelmani on aina, tai varsinkin aikuisiällä, ollut hyvin epäsäännöllinen ruokarytmi ja vääränlaiset raaka-aineet ja määrät. Huonolaatuisia hiilihydraatteja (eli sokereita), liikaa rasvaa, liian vähän proteiinia ja niin edelleen. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole mennä liikaa ravintoarvojen kyttäämiseen, sillä siitä olen kuullut vain huonoa kokemusta. Maalaisjärjellä ja itsekurilla pääsee pitkälle.
Minkälaisia tavoitteita minulla sitten on? Niitä on itseasiassa todella ja monta ja ihan jokaisesta näkökulmasta. Voisin eritellä ne ihan omiksi alueikseen:
Ulkonäkö: painoni on pysynyt suhteellisen vakiona pari vuotta, mutta haluan pudottaa vähän pois. 5-6 kiloa tuntuu itsestäni sopivalta määrältä olematta liian radikaali muutos. En omista vaakaa eikä minulla ole pakkomiellettä painostani ja olen ihan sinut sen kanssa, mutta pieni vähennys ei tee haittaa ollenkaan. Lisäksi haluan kutistua ainakin pari senttiä ihan kauttaaltaan jokaisesta mahdollisesta paikasta.
Ihoni on tämän talven ollut hirveässä kunnossa ja oletan, että ruokavaliomuutoksilla sekä liikunnan lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia tähän. Olemuksestani huokuu muutenkin ainakin omasta mielestäni jonkinsortin epätasapaino ja väsymys, joten haluan siihen terveempää hehkua ja hymyä.
Liikunta: haluan parantaa kuntoani ja löytää sen ns. liikunnan ilon ja miksei jonkun uuden lajinkin.
Ruokavalio: oppia nauttimaan uusista raaka-aineista ja löytää terveellisempiä valintoja ja nautintoja nykyisten rinnalle. Löytää itselleen sopivimmat tuotteet ja löytää keinoja hyödyntää jo ruokavaliossani olevia aineita uusilla tavoilla. Varsinkin välipalojen suhteen menen usein siitä mistä aita on matalin ja pitäisi oppia panostamaan ihan jokaiseen suupalaan, jonka päivän mittaan syö eikä vähätellä niiden tärkeyttä.
Sellaisia asioita, kovin pitkä kirjoitus, toivottavasti jaksoitte lukea! Onko siellä joku samojen asioiden äärellä? Tai onko jollakin jakaa hyviä vinkkeä ja ehdotuksia? Ja kiinnostaisiko esimerkiksi kuukauden päästä kuulla fiiliksiä ja tuloksia, miten homma on edennyt? Tiedän kirjoittaneeni näitä juttuja joskus aiemminkin, mutta tällä hetkellä itselläni on sellainen nyt tai ei koskaan -fiilis, eli tässä on nimenomaan pakko onnistua
nyt. Vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.
PS. sori aika kliseisistä inspiraatiokuvista, jotka eivät sinällään liity omiin tavoitteisiini, mutta oli pakko tunkea mukaan jotain että ulkoasu näyttäisi pikkaisen lukuystävällisemmältä :)
