Kävelin tänään
kuivia,
lakaistuja katuja
ilman ollessa vielä hieman kirpeä aamusta
sitä katua
olen niin monesti
aamuisin ja iltaisin
kävellyt ja juossut
Ne ovat vain katuja
välitiloja
menneen ja tulevan välissä
mutta muodostavat oman tärkeän hetkensä
askeleiden osuessa tienpintaan
joka kesäisin polttaa paljasta ihoa
Koti.
Maailma.
En tiedä miksi ne sanovat
että asiat pitää erottaa
ei ole
mustaa ja valkoista
Kadut ja tiet
ne ovat niitä
jotka tekevät asioista yhtä
ilman niitä
on vain paikkoja ja ihmisiä
hujan hajan sekaisin
eksyksissä
Tie ei pääty koskaan.
joku toinen ei vain uskaltanut jatkaa
helpon osuuden päättyessä
kääntyi takaisin
ja unohti minne oli menossa
Minä kävelen
näitä tuttuja katuja
tietäen
että jokainen niistä vie kotiin.
Voi miten ihania kuvasia oletkaan nappaillut! Ja tykkäsin kovasti noista runoista kuvien välissä :)
VastaaPoistaKiitos kannustavasta kommentista! :) Yritän tosiaan kehittyä valokuvaajana ja nämä kuva+runo postaukset olen kokenut itse asiassa tosi toimivaksi ratkaisuksi omaan ilmaisuun :)
Poista