Hän katsoi kauas horisonttiin ja tiesi, että kaiken tulevan hän kohtaa sillä samalla rohkeudella, kuin kaiken menneenkin.
Hän vieritti pelot pois sydämestään ja tunsi ihmeellistä rauhaa.
EDIT:
Tein tämän postauksen jo perjantai-iltana ja tänään lauantaina sain kuulla pappani nukkuneen pois vime yönä. Omistan tämän postauksen hänelle, sillä sattumalta kaikki täsmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti