Musta on ihanaa, että näin tiistai-iltapäivänä, kun istun tässä pöydän ääressä kuunnellen Red Hot Chili Peppersiä ja vain hengaillain samalla hoitaen muutaman tärkeän askareen pois alta, musta tuntuu pitkästä aikaa tältä. Siltä, että kaikki onnistuukin. Kaikki menee just niin kuin pitääkin, oli itselläni siihen valtaa tai ei. Niin hyvä fiilis, että oli pakko tanssia kotiin tullessa. Fiilis, että ajoittaisista epäonnistumisen tuntemuksista huolimatta, oon just se kuka haluankin. Koska fakta on se, että vaikka sitä haluaa olla aina parempi, ei tarkoita, etteikö ois hyvä jo nyt. Ja se on jotain, mikä on multa tässä viime aikoina tuntuu unohtuneen.
Ja vahva suositus seuraavien kappaleiden kuunteluun:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti