Voi että, kyllä meitä nyt hellitään säiden puolesta! Tein eilen kaksi lenkkiä - tai kolme, jos lasketaan mukaan vielä kympin jälkeen illalla satamaan kävely terassille. Tänään ajattelin olla pihalla lähes koko päivän ennen iltavuoroa ja heräsinkin hyvissä ajoin, että ehdin nauttia auringosta mahdollisimman paljon!
Nämä kuvat ovat tosin viikko sitten otettuja, kun tarvi pitkähihaista. Calvin Kleinin huppari on ostos viime kuulta, minulla oli vielä lahjakorttia jäljellä Muotitalo Lehtoon ja halusin käyttää senkin johonkin spesiaalimpaan. Hupparit on käteviä arkivaatteita, ja päädyinkin sitten tähän valkoiseen, alennuksessa olleeseen yksilöön. Väri toki mietitytti ostohetkellä aika paljon, koska olen niin hurja sotkemaan, mutta sitten totesin että what the hell, kerranhan täällä vaan eletään. Toistaiseksi ostopäätös ei ole kaduttanut. Vaikka kyllähän tuota pitäessä tulee mieleen, että antaako tämä musta nyt sellaisen kuvan, jota en halua itsestäni antaa - jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Mutta toisaalta, se mitä joku toinen minusta ajattelee, ei kiinnosta minua juurikaan ja jos päälläni oleva vaatekappale saa jonkun pohtimaan taloudellista tilannettani tai arvomaailmaani, so be it. (toisaalta olen kyllä muuten niin jalat maassa ja arkisen näköinen, etten varsinaisesti usko moiseen, hahah.)
Mulla on vähän ristiriitainen suhtautuminen merkkivaatteisiin - toisaalta tuntuu tyhmältä maksaa niistä nimen vuoksi hurjasti enemmän, mutta sitten toisaalta tiettyjen juttujen kohdalla, kuten vaikka nyt niiden tänä keväänä hankkimieni Leviksen ja Calvin Kleinin farkkujen kanssa - huomaa, että kyllä laatukin on vähän eri kuin niin sanotuissa kertakäyttö-vaateliikkeissä. Tosin, jos osaa vähän katsoa materiaaleja jne, niin kyllä noista halpisketjuistakin on mahdollista saada ihan laadukasta, monta vuotta kestävää tavaraa, jos niitä vielä hoitaa oikein.
Toisaalta vaikka erilaisia merkkejä omistankin, niin tämmöiset ns. luksuslaukut taas on asia, mihin en ikinä sijoittaisi. Se ei tunnu yhtään omalta. Mutta toisaalta onhan se nyt aika lailla kaksi eri asiaa sijoittaa satanen farkkuihin, kun lähemmäs tonni (tai enemmän) yhteen laukkuun, ainakin minun näkökulmastani katsottuna, joku toinen voi olla eri mieltä.
Millaisia ajatuksia tämä teissä herättää ja löytyykö teidän kaapista paljon merkkivaatteita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti