Tiedättekö sen tunteen, kun sitä vaan tietää kuuluvansa jonnekin? Sillä tavalla oudolla, selittämättömällä tavalla sitä tietää, että jokin paikka on itseään varten, siellä viihtyy, tuntee olonsa rauhalliseksi ja turvalliseksi ja voi vaan tuntea sen tietynlaisen syleilyn, jonka universumilta kyseisessä paikassa saa. Mulle se paikka on ollut ensimmäisestä reissusta lähtien Irlanti. Toistaiseksi olen nähnyt vaan pienen osan maasta, sen ihmisistä ja kaikesta, mitä sillä on tarjottavanaan, mutta koska haluan sinne aina, koko ajan uudestaan, tiedän ja tunnen, että paikalla on vielä paljon annettavaa. Sinne minä kuulun, tavalla tai toisella. Toki silläkin on vaikutusta, että monet unohtumattomat, hauskat ja hullut hetket on koettu juurikin siellä, niin tuntemattomien kuin rakkaiden ihmisten ympärillä, mutta oikeastaan se lisää vielä enemmän sitä tunnetta, että tämä paikka on se, minne minä vielä tavalla tai toisella päädyn. Täällä on biletetty ruotsalaisten poikien kanssa, kävelty kymmeniä kilometrejä, oltu poliisiauton kyydissä, oltu ilman majoitusta, shoppailtu hullun lailla, vietetty omaa syntymäpäivää, otettu satoja valokuvia, kastuttu sateessa ja ennen kaikkea eletty.
Kuvat otettu kaikilta kolmelta reissultani. Lisää juttuja Irlannista löytyy sen tunnisteen alta.
Siis tuonne on kyllä joskus päästävä! Tää on ihan hirveetä, kun blogeista saa aina matkainspistä ja lista sen kuin kasvaa ja kasvaa :D Meen lukemaan sun muita Irlanti-juttuja:)
VastaaPoistaSuosittelen, mahtava paikka! :) Joo, se on kyllä toisinaan aika inhottavaakin lukea matkajuttuja blogeista, etenkin jos tietää että vähään aikaan ei oo mitään mahdollisuutta matkustaa minnekään :D Toivottavasti noista muistakin postauksista löytyi kivoja ja hyödyllisiä juttuja :)
Poista