30.10.2019

Viime aikoina...

IMG_5254_edited IMG_5289_edited IMG_5293_edited IMG_5287_edited IMG_5266_edited

... olen kuunnellut tosi paljon sellaista musiikkia, mitä en normaalisti kuuntele. Sellaista tämän ajan musiikkia. Radiohittikamaa. Kygo on lemppari!

... käyttänyt kuivashampoon sijasta maissitärkkelystä. No, ihan yhtä freesiä fiilistä tuote ei anna, ja valkoisesta väristä johtuen hiukset saavat harmahtavan tyvikasvun (mikä näkyy itse asiassa näissäkin kuvissa hahah) eli tämä vaatii ehkä hieman fiksaamista, mutta periaatteessa toimiva juttu. Maissitärkkelystä siksi, että sitä sattuu olemaan kaapissa - joku toinen vastaava tuote voisi toimia vielä paremmin.

... suunnitellut lauantaisia halloween -illanistujaisia sekä toivottavasti joulukuussa koittavia työpaikan virkistyjäisiä!

... kironnut jälleen kerran mun hiuksia, nämä kaipaisi todellakin jotain... eloa. Loman jälkeen tässä on ollut niin paljon kaikenlaista, että hiukset ei varsinaisesti ole olleet ekana mielessä, kun ne on lähinnä keikkuneet nutturalla päänpäällä. Tekisi toisaalta mieli revitellä, mutta toisaalta tiedän että fiksuinta olisi säilyttää tolkku. Katsotaan, mihin päädytään! Olisipa lahjakortti ammattilaiselle...

... haaveillut joulukalenterista. Vanhan Porvoon jäätelötehtaan 24 eri makua sisältävä jätskijoulukalenteri olisi mahtava. Tai joku kiva kosmetiikkajoulukalenteri, kuten Lumene tai The Body Shop - ehkä joku muukin, mutta en mielelläni osta sellaista joulukalenteria, jonka sisällöstä en täysin tiedä ja kauheasti en haluaisi etukäteenkään tietää sisällöstä. No, tässä on kuukausi aikaa tulla johonkin päätökseen tai jäädä ilman, kun kaikki on jo loppuunmyyty, hahah.

... tehnyt Instagramissa sitä kolmenkymmenen päivän musahaastetta. En oikeastaan usko, että sisältö kiinnostaa juuri ketään seuraajistani, mutta biisien miettiminen oli toki haastavaa, mutta silti jotenkin kivaa! Ja musta on kiva tsekata muiden valitsemia biisejä.

... saanut äitiltä aivan ihanat Vallilan Pesue -printtiset verhot! Itse asiassa tänään :D Eivät siis päässeet vielä ikkunaan asti, mutta viikonloppuna laitan ja sopivat kivasti tähän loka-marraskuun vaihteiseen! Äiti on paras näiden ylläriensä kanssa ♥

27.10.2019

Syksyn leffapäiväkirja

Destination Wedding (IMDb 6,0)
Linda ja Frank eivät tunne toisiaan, mutta joutuvat olosuhteiden pakosta matkustamaan yhdessä yhteisten tuttujensa häihin ja onnistuvat heti alkuunsa luomaan kiilan välillensä. Hääviikonloppu on kuitenkin kiduttavan tylsä ja pitkä ja onkin enemmän kuin mahdollista, että nuo kaksi onnetonta löytävät yhteisen sävelen - tai ainakin sinne päin.
Kuulostaa taas yhdeltä turhalta romanttiselta komedialta, joka etenee samaan malliin kuin kaikki muutkin. Turha ehkä joo, mutta ei nyt aivan samanlainen - voin nimittäin paljastaa, että koko elokuva on rakennettu Lindan (Winona Ryder) ja Frankin (Keanu Reeves) dialogiin. Ilman sitä ei olisi mitään. Dialogi on kyllä ihan onnistunut ja ajoittain hauskakin, mutta loppujen lopuksi puhetta on niin paljon enemmän kuin itse tapahtumia, että jossain välissä alkaa pakostikin vähän haukottaa. Traileri tästä elokuvasta (kuten niin monessa muussakin tapauksessa) antoi ymmärtää vähän toisenlaista pätkää. Ei tämä nyt kuitenkaan ihan täysi susi ollut, koska pääosissa on kaksi hyvää näyttelijää, mutta en nyt silti suoralta kädeltä lähtisi kenellekään suosittelemaan.

Wind River (IMDb 7,7)
Alkuun hieman faktaa: Wind River on yksi Pohjois-Amerikan suurimmista alkuperäisasukkaiden reservaateista. Ja tänne tapahtumat myös sijoittuvat: Jeremy Rennerin tähdittämä metsästäjä, Cory, löytää keskeltä ei mitään kuolleen, nuoren alkuperäiskansaa olevan tytön. Tapausta tutkimaan saapuu nuori FBI-agentti, joka ei ole tottunut pohjoisen olosuhteisiin, niinpä Cory joutuu hänen avukseen. Tapaus kuitenkin nostaa kipeitä tunteita ja muistoja mieleen.
Tämä leffa oli positiivinen yllätys. Toki valitsin tämän katsottavaksi lähinnä sanan "murhamysteeri" perusteella, eli odotuksia ei päässyt edes syntymään. Varsinaisena murhamysteerinä en tätä kuitenkaan pitäisi - toki tässä on kuollut nuori nainen, jonka kohtalosta ei ole tietoa, ja sitä tässä yritetään selvittää, mutta leffan kiinnostavimmat seikat kohdistuvat muualle, kuin itse rikoksen selvittämiseen. Tässä tuodaan esiin kiinnostavaksi ja todentuntuisesti ilmi, mitä on elää niin sanotusti jumalan selän takana, ja mitä ongelmia vähemmistöryhmällä on. Ja kuinka "tavallisen" maailman lait eivät toimi täällä kuten jossain toisaalla - täällä on kyse olosuhteille antautumisesta tai taistelemisesta.
Ei tämä nyt ihan katsomieni leffojen kärkipaikoille pääse, mutta on joka tapauksessa mielestäni onnistunut kokonaisuus, joka on viipyilevän surumielinen ja vihainen, mutta samalla aavistuksen verran toiveikas.

Aladdin (IMDb 7,1)
En usko, että tämä aivan kamalasti esittelyjä kaipaa: kyseessä on siis uusi, näytelty versio Disneyn klassikkopiirretystä, jossa kadulla asuva nuori mies rakastuu arabiprinsessaan ja monen mutkan kautta saa haltuunsa taikalampun, jonka sisässä asustava henki pystyy toteuttamaan kolme toivetta. Lamppua havittelee kuitenkin myös vaarallisen kunnian- ja vallanhimoinen sulttaanin neuvonantaja Jafar.
Aladdin ei ole koskaan kuulunut niihin omiin suursuosikkeihin, mitä Disneyn animaatioihin tulee, mutta olen tähän mennessä katsonut (muistaakseni) kaikki nämä uusintaversiot Dumboa lukuunottamatta (ja Leijonakuningasta, mutta se ei ole vielä ilmestynytkään kotikatseluun), joten pitihän tämä nyt sitten katsoa. Visuaalisesti elokuva on näyttävä, jopa liiaksikin - koko ajan tapahtuu jotain vähän liikaa, joku pakenee, tanssii tai laulaa, toisinaan jopa kaikkea kolmea samaan aikaan. Sinällään en näe, että tällä elokuvalla olisi sisällöllisesti mitään erityistä tarjottavaa, mutta kyllä tuo parituntinen suhteellisen kivuttomasti tätä katsellessa kuitenkin hurahti. Itseäni jaksoi viihdyttää lähinnä Hengen roolin mainiosti vetävä Will Smith.
Pakko vielä mainita, että toki kun näitä uusintaversioita tehdään, niin niistä ilman muuta halutaan tehdä koko perheen elokuvia, mutta olisi tavallaan kiva nähdä joskus jotain erilaista - synkempää versiota vastaavanlaisista tarinoista. Toki ne sitten ovat tavallaan ihan eri tarinoita, mutta tästä olisi saanut miljoona kertaa mielenkiintoisemman vähentämällä kaikkea tilpehööriä ja laittamalla esimerkiksi Jasminen suuhun naisen asemasta johtotehvävissä uskottavampia sanoja, kuin poplaulu.

Sicario (IMDb 7,6)
Tämä on itse asiassa saman käsikirjoittajan elokuva, kuin aiemmin listassa mainittu Wind Riverkin - tämä on tosin vanhempi, mutta joka tapauksessa pääsyy sille, miksi päätin elokuvan katsoa. Tästä on olemassa toinenkin osa, mutta sitä en ole katsonut.
Elokuvassa Emily Bluntin esittämä FBI-agentti joutuu mukaan hallituksen iskuryhmään auttaakseen taistelemaan meksikolaisia huumekartelleja vastaan Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen ja toimintatavoista tulee väistämättä kiistaa, ja osalla porukasta tuntuu olevan aivan omat agendat.
Rehellisesti tämä elokuva ei koskettanut itseäni kummoisesti. Alku oli lupaava, mutta toimikin vaan leffan käynnistävänä tekijänä ja muuten tämä oli mielestäni tosi kylmä ja tunteeton - mikä toki sopii enemmän kuin loistavasti siihen maailmaan, josta elokuva on kuvaus. Raaka ja epämiellyttävä toimintapätkä ja ei ainakaan itseäni houkuta katsomaan jatko-osaa, vaikka sinänsä tuo huumekartellien ja rajatoiminta kiinnostavia onkin. Ei missään nimessä huono elokuva, mutta vaan sellainen, etten henkilökohtaisesti pitänyt tästä erityisemmin.

To the Bone (IMDb 6,8)
Elokuva on nuoren Ellenin kamppailu- ja selviytymistarina anoreksian sairastamisesta. Hän tapaa lääkärin, jonka kautta hän pääsee eräänlaiselle klinikalle saadakseen apua. 
Elokuvan juoni ei hätkäytä mutkikkuudellaan. Se on nimenomaan katsaus erään syömishäiriöta sairastavan ihmisen elämään, ja lyhyt sellainen. Itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta syömishäiriöistä, mutta ne ovat ihan oikeita, psyykkisiä sairauksia jotka toki näkyvät fyysisesti ja pidin siitä, että tässä elokuvassa se tuotiin hyvin esille. Elokuva kuvasi mielestäni onnistuneesti myös sitä, kuinka hankalaa ja jopa mahdotonta ulkopuolisten on ymmärtää syömishäiriöisen ajatusmaailmaa ja siinä toki syömishäiriötä sairastavalle tulee vielä eristäytyneempi ja yksinäisempi fiilis. Leffa sinänsä ei ole mitenkään erikoinen, eikä esimerkiksi mitenkään erityisen koskettava ja tuntuu monin osin raapaisevan vain pintaa, mutta pintaraapaisu on kuitenkin mielestäni onnistunut ja pääosaa näyttelevä Lily Collins jopa pelottava ilmestys kaikessa laihuudessaan.

Legends of the Fall (IMDb 7,5)
Koska olen nähnyt tämän elokuvan arviolta ainakin kuusi tai seitsemän kertaa ja esitellyt sen muutamaan otteeseen täällä blogissakin, meinasin, etten laita sitä tähän listaukseen. Muutin kuitenkin mieleni, koska kyseessä on kuitenkin yksi kaikkien aikojen suosikeistani ja niille pitää muistaa antaa myös tilaa.
Elokuva on tarina kolmesta veljeksestä ja siitä kuinka rakkaus, sota, syyllisyys, suru ja monet muut ihmistunteet sekä tuon ajan olosuhteet vaikuttavat heidän elämiinsä. Veljeksistä tarina keskittyy varsinkin keskimmäiseen, Brad Pittin esittämään Tristaniin.
Se, miksi jaksan katsoa leffan aina uudestaan tietyin väliajoin, piilee siinä, että sillä tuntuu joka kerta olevan jotain uutta annettavanaan. Olen katsonut sen ensimmäisen kerran joskus hieman päälle parikymppisenä ja vaikka rakastuin siihen ensinäkemältä syvästi, huomaan nyttemmin vanhempana näkeväni ja kokevani jotkut seikat eri lailla kuin tuolloin. Pidän elokuvan tyylistä, että se selittää tavallaan kaiken, mutta samalla ei mitään. Siitä, että kaikkien noiden henkilöiden tarinat ovat tavallaan tyystin merkityksettömiä, mutta samalla tärkeitä - koska ne edustavat elämää, ylä- ja alamäkineen. Elokuva on hyvin kaunis ja koskettava, ja oikeasti ainoa miinus tulee elokuvan nimen suomennoksesta. Brad Pitt on loistava ja koko muukin näyttelijäkaarti enemmän kuin onnistunut. Leffalla on myös yksi Oscar-palkinto!

22.10.2019

Syyskuulumisia

Voihan lokakuu ja harmaat lonkerokelit. Ja duuniputki. Mulla tosiaan arkeen tipahtaminen loman jälkeen tapahtui aavistuksen verran korkeammalta kuin odotin, kun meillä oli viime viikolla kunnon sairausaalto työpaikka, ja jouduin muutamaankin otteeseen tekemään ympäripyöreitä päiviä ravintolalla. Tänään ja huomenna on kuitenkin onneksi vapaat, joten saan vähän hengähtää. Suunnitelmissa ei ollut mitään, varsinkaan tälle päivälle, ja aioin hyvällä omatunnolla röhvätä koko päivän pitkälti sisätiloissa, mutta kyllähän tuossa ehti käydä kauppareissulla ja haravoida hieman pihaa. Aamu oli vähän tahmea - kaapissa ei ollut kuin puuora ja maitoakaan ei ollut, joten jouduin juomaan kahvin mustana. Se tosin maistui ihan hyvin, joten saattaaa jatkossa tuo maidon (tai kasvimaidon, jota siis yleensä käytän kahvissa) kulutus jatkossa vähän vähentyä.

No, noita kuulumisia viime viikolta on suhteellisen vähän työmäärän takia, mutta mulla oisi lykätä tähän erinäisiä kuvia pitkin syksyä, joten niitä siis!

1

No aloitetaan sillä, mistä jo puhuttiinkin - eli kahvista. Kuvassa mustaa kahvia, koska se on yksinkertaisesti fotogeenisempää, kuin kasvimaidolla lantrattu - nykyisin kaupoista toki löytyy monta varta vasten kahviin käytettävää kasvimaitoa, joissa ei pääse tapahtumaan sitä ahh, niin herkullisen näköistä paakkuuntumista.
Toisessa kuvassa taas mun arvontapalkinto. Osallistuin jokunen aika sitten Instagramissa kisaan, joissa oli kahvipalkinto ja kerrankin onni osui meikäläisen kohdalle! Sattumalta saatiin vielä muualta kahvipaketti lahjaksi, eli nyt on kahvia jota kuinkin loppuvuodeksi. Not bad.

2

Käydään suhteellisen usein lounaalla ystävien kanssa tai usein ja usein, kerrasta kolmeen kuussa. Monesti käydään Lahden Seurahuoneen Trattoriassa, koska siellä on useimmiten runsas ja hyvä lounas - risotto ei pettänyt tälläkään kertaa.
Tänne Lahteen on viime aikoina avautunut myös uusia ravintoloita niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä - saati testata niitä. Tämä toinen kuva on vanhan linja-autoaseman tiloissa sijaitsevasta Linkkubistrosta, joka aivan ehdottomasti ansaitsee uuden käynnin. Samoissa tiloissa toimiva Kaarlo Social on vielä testaamatta, mutta varsinkin sen brunssi houkuttelee testaamaan. S-ryhmän uusi ravintola Kuja tuli testattua loman aikana, mutta koska sinne ei tullut mentyä nälkäisenä, jäi menun läpikäymiseen vielä hommaa. Ja viime viikonloppuna avautui Social Burgerjoint, joka sekin täytyy ehdottomasti käydä testaamassa!

6

Tähän väliin meidän perheen koiria ♥ Keskimmäinen pappara täyttää ensi viikolla jo 14 ja puoli vuotta, sitä täytynee hieman juhlia. Syksy on onneksi edennyt melko rauhallisesti ja tasaisesti ilman uusia vaivoja ja se on ollut helpottavaa. Toki tässä täytyy koputella puuta, ikinä kun ei voi tietää. Tänään joka tapauksessa noudettiin apteekista lisää epilepsian estolääkitystä ja toivon mukaan sille purkille on mahdollisimman pitkään käyttöä, reilu viisikymppiä kun maksoi. Meitä rahastanut kassakin totesi, että on se harmi, ettei eläimet saa Kela-korvausta. Niinpä!
  4

Edellisessä kuussa ehdin piipahtaa myös tupareissa, jonne multa oli tilattu kakku. Siellä oli myös muita aivan ihania herkkuja, kuten aivan taivaallista lohipiirakkaa. Täytyisi kokeilla tehdä itsekin vastaavaa.
Toisessa kuvassa Krakovassa nautittu tee, joka on rommilla terästettyä sekä kardemummalla maustettu. Voi juku että oli hyvää ja lämmittävää! Aika harvoin tulee nykyään rommia nautittua (ja jatkossa vielä vähemmän varmaan, kun lainsäädäntö siitä muuttuu, ja monia nykyisin rommi -nimellä kulkevia tuotteita ei saa sillä nimellä enää myydä), tosin ei sillä että olisin aiemminkaan sitä mitenkään kovasti kuluttanut - rommikola vaan oli sellainen mun vakkaridrinkki yhdessä vaiheessa. Mojito kuuluu myös lemppareihin. 

5

Loman aikana ehdin siivota kämpän ja vaihdoin olohuoneen järjestystä - mikä ei tosin tässä kuvassa näy, koska tv-nurkkaus säilyi saman näköisenä. Sinänsä hauskaa, että olohuone on niin iso, ettei sitä mitenkään saa kunnolla yhteen kuvaan, tai edes kahteen, kokonaiskuvan saamiseksi. No mutta, joka tapauksessa tässä kuvassa on silti kaksi uutta asiaa: työkaverilta saatu sohvapöytä sekä tuo ihana matto, jonka bongasin Kärkkäisen verkkokaupasta aivan älyttömään hintaan: normaalisti matto maksoi liki 90 euroa, nyt pulitin siitä tasan kolmekymppiä. Aiempi tumma matto ja tummapuinen pöytä toivat nurkkaan turhan paljon tummaa sävyä, toi vaaleampi ilme tekee siitä mielestäni avoimemman ja houkuttelevamman näköisen!
Toisessa kuvassa on ruoka-annos, risottoa taas, heh, mutta oikeastaan siinä isompi juttu on tuo takana pötköttävä kirja: mä ihan oikeasti luin kirjan. Kannesta kanteen. Vastaavaa on tapahtunut viimeksi en muista milloin. Kirja itsessään oli ihan hyvä ja mielenkiintoinen, mutten tässä vaiheessa jaksa käydä avaamaan lukemisiani sen enempää. Ehkä sitten, jos innostun enemmän ja jonkinlainen lukupäiväkirja mahdollinen - ei kuitenkaan innostuta nyt tässä vaiheessa. Joka tapauksessa mulla on kyllä toinen kirja aloitettu, mutta taas noihin töihin viitatakseni en ole siinä juurikaan edennyt. 

3

Lauantai-illan lasi viiniä ja pari macaronia hienostuneesti pesukoneen päältä nautittuna, samalla kun laittauduin. Viini oli itse asiassa jotain ruokakaupasta ostettua mietoa viiniä, eikä maultaan erityisen mieleenpainuvan hyvää. Sama pätee itse asiassa vieressä näkyviin kuohareihin, jotka käytiin nauttimassa keskustan Butcher & Banker ravintolassa heidän synttäreiden kunniaksi. Ikinä ennen tätä en ole kuoharia ravintolassa tilannut - mutta lasillinen kustansi euron, joten kyllähän sitä. Kuoharit ei muutenkaan ole varsinaisesti mun juttu, enkä ymmärrä niistä käytännössä mitään. En kyllä viineistäkään sen puoleen, olen vain huomannut mistä tykkään enemmän ja mistä en sitten niin paljon. 

Nyt hyökkään juuri valmistamani lihapullapastan kimppuun ja otan rennosti loppuillan, ostettiin kaupasta glögiä ja piparkakkusuklaata, joten niillä herkutellaan illalla. Mukavaa viikon jatkoa!

9.10.2019

Matkavinkit Krakovaan

Meidän Krakovan matkasta alkaa olla viikko, joten tässä kohtaa varmaan hyvä työntää ulos yleistä infoa, fiilistä ja vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon Krakovaan, tai Puolaan ylipäätään matkatessa :) Me oltiin tosiaan matkassa vain kolme kokonaista päivää, joista ainoastaan yksi oltiin kokonaan Krakovassa, joten ihan valtavan kattavaa infopläjäystä kykene sen pohjalta tekemään, mutta ajattelin silti koota muutamia seikkoja ylös kuvien oheen.

YLEISTÄ

✗Aikaero Suomeen on -1 tunti. 
✗ Pistorasiatyyppi on samanlainen kuin meillä täällä kotona, eli adaptereita ei tarvitse
✗ Puolan valuutta on zloty. Huomasimme matkan aikana, että lähes kaikki maksupäätteet kysyi, halusiko ostokset maksaa puolan valuutassa vai euroina ja tähän kannattaa valita varmaan poikkeuksetta zloty, jolloin ostoksista maksaa vähemmän. En itse ymmärrä valuuttakursseista hölkkäsenpöläystä, mutta tämän opin!
✗ Kortilla maksaminen onnistuu käytönnössä joka paikassa, mutta käteisestä ja pikkurahasta on hyötyä - muun muassa nähtävyyksien vessoihin joutui maksamaan muutaman zlotyn verran ja kolikot tulivat tässä vaiheessa käteviksi. Me vaihdoimme rahaa lentokentällä ennen matkaa, mutta automaatteja oli kyllä runsaasti, eli sieltäkin voi vaan nostaa.
✗ Hanavesi oli juomakelpoista, ei toki yhtä hyvää kun meillä kotona, mutta esimerkiksi parempaa kuin Irlannissa.
✗ Englanninkielellä pärjää mainiosti, itselle ei tullut yhtään sellaista tilannetta, etteikö englantia olisi ymmärretty tai puhuttu.

IMG_5204_edited IMG_5134_edited

LENNOT

Lensimme Norwegianin suorilla lennoilla molempiin suuntiin. Lento kestää alle kaksi tuntia, eli enemmän kuin kohtuullinen koneessa istumisaika! Varsinkin Krakovaan on monesti todella edullisia lentoja, itse maksoin kahden ihmisen menopaluu -lennoista muistaakseni hieman alle 180 euroa. Edullisemminkin olisi päässyt, mutta valitettavasti matkustuspäivät eivät mätsänneet sitten niihin edullisempiin lentoihin yhtä hyvin. Ja eikä siinä nyt kuitenkaan kovin suurista summista ollut kyse.

Krakovan lentokentältä menimme taksilla hotellille, sillä lento oli vasta kahdeksan jälkeen illalla perillä ja seuraava lentokenttäjuna olisi lähtenyt vasta puolen tunnin päästä. Ei haluttu jäädä odottamaan, joten otettiin taksi. Tultiin myös hotellilta lentokentälle taksilla. Ensimmäinen matka kustansi noin 90 PLN ja toinen 60 PLN. Eli euroissa toinen reilut kaksikymppiä ja toinen alle viisitoista. Junalla olisi päässyt aivan todella edullisesti, mutta tällä kertaa tämä oli meille sopivampi ratkaisu, vaikka noin muuten yleensä kyllä tykkään kulkea ennemmin julkisilla.

MAJOITUS

Majoituimme aivan vanhankaupungin ytimessä Aparthotel Stare Miastossa. Hotelli ei ollut edullisimmasta päästä, mutta koska kyseessä oli synttärilahja miehelleni ja vuoden ainoa ulkomaanmatka, varasin tämän vähän enemmän budjettia vaativan huoneen (normaalisti varaan yleensä niitä kaikkein edullisimpia vaihtoehtoja). Huone oli supersiisti ja tyylikäs, ja siinä oli tosiaan keittiönurkkaus ja myös poreamme! Ainoa miinus tulee siitä, että huoneen jo valmiiksi melko korkeaan hintaan, euroissa yli 400, ei kuulunut aamiaista.
Noin muuten Krakovasta löytyy kyllä runsaasti majoitusvalikoimaa kaikenlaisiin budjetteihin, varsinkin jos on ajoissa liikkeessä.

20190929_205228_edited staremiasto

NÄHTÄVÄÄ

Kaikkein näppärämmin liikkuminen Krakovassa luonnistuu mielestäni kävellen. Vanhoja ja upeita rakennuksia, sekä varsinkin kirkkoja on joka puolella, joten niiden ihasteleminen kävellen on kaikkein helpointa. Me keskityimme pyörimään lyhyen matkamme aikana olemaan lähinnä vanhankaupungin alueella, joka on itsessään jo näkemisen arvoinen. Vanhankaupungin aukiolla sijaitsee mm. Mariankirkko ja kauppahalli ja lyhyen matkan päässä aukiolta sijaitsee Wawelin linna ja katedraali, jotka kannattaa käydä kurkkaamassa! Me tosin ihastelimme kaikkia rakennuksia ihan vain ulkoapäin. Ja museoitahan minä en juurikaan harrasta, mutta niitäkin täältä löytyy, mm. Oskar Schindlerin tehdas.

IMG_5190_edited 20190930_101654_edited IMG_5113_edited 20190930_152857_edited

LIIKENNE

Tähän voisi sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi: kaistapäistä. Puolalaisten ajotaktiikka oli jotenkin todella hämmentävä, eikä yhtään sellainen, mihin on itse tottunut, eli ennakoiva. Nämä tyypit, keiden kyydissä nyt olin, harrastivat äkkinäisiä kiihdytyksiä ja sitten vastaavasti hyvinkin äkkinäisiä jarrutuksia. Vanhankaupungin alueella autoliikenne on kuitenkin vähäistä tavarantoimittajia ja taksikuskeja jne. lukuunottamatta, mikä oli mukavaa.
Täällä myös nähtävästi harrastetaan hevoskärrykierroksia turisteille, mutta itse en halunnut tukea sellaista toimintaa - toki en osaa sen enempää sanoa hevosten hyvinvoinnista tai muusta, ja onhan noilla matkustettu aiemminkin, mutta omasta mielestä jokseenkin turha "turistihoukutin".
Yksi suosittu väline oli sähköpotkulauta, näitä näki varsinkin puistoalueella rutkasti ja siinäkin itseäni kävi vähän ärsyttämään sinne sun tänne jätetyt potkulaudat, kun maksettu aika loppuikin. En tästäkään osaa sanoa mikä käytäntö kaupungilla näiden suhteen on, vuokrauspisteitä toki oli useammassakin kohdassa, mutta jätettyjä potkulautoja oli ihan randomeissa paikoissa. 

20190930_172142_edited 20191001_131854_edited lagrandemamma IMG_5211_edited 20191003_085234_edited

RUOKA & JUOMA

Ulkona syöminen Suomen hintoihin on Puolassa, ja myös Krakovassa edullista. Ja ravintolatarjontaa on reilusti, jopa niin reilusti, että näin jälkikäteen hyvä sanoa, että siihen kannattaa tutustua hieman etukäteen - vaikka sisäänheittäjiä kyllä löytyy ja sinut haluttaisiin jokaiseen mahdolliseen ravintolaan. Vanhankaupungin aukiolla on ties kuinka monta ravintolaa, mutta kannattaa myös poiketa vähän kauemmas - hinnat saattavat olla siellä vielä huokeammat.
Meidän ravintolalaskut olivat noin 70-110 PLN eli karkeasti reilusta viidestätoista eurosta kolmeenkymppiin - ja tähän siis sisältyi juoma tai jopa kaksi. Olut on juomista kaikkein edullisinta ja ainakin mieheni lämpeni puolalaisille oluille. Itse tilasin lähinnä viiniä tai jonkun drinkin - siideriä täällä ei varsinaisesti tunneta, ne olivat kaikki beer mixejä, joita löytyi lähinnä ruokakaupoista. Ja ruokakaupoista puheen ollen: niissä vasta edullista olikin! Me ostettiin kahdeksi aamuksi aamupalatarvikkeita meidän hotellihuoneeseen ja myös muuta purtavaa/juotavaa, ja ostokset maksoivat reilu 20 PLN eli 5-6 euroa. Aivan älytöntä!

Mitään erikoisia ravintolavinkkejä mulla ei ole antaa, käytiin tosin yhdessä ravintolassa kahtena eri iltana - aivan vanhankaupungin aukion reunalla olevassa italialaisessa ravintolassa La Grande Mammassa. Ruoka oli herkullista, söin itse mm. omenaa sisältävän pitsan, joka oli kyllä yksi parhaimmista syömistäni pitsoista! Meille sattui molemmille kerroille sama tarjoilija, ja hänkin muisti meidät, ja sitten viereisessä pöydässä oli hieman hiprakkainen amerikkalaispariskunta, ketkä kävivät juttusille, joten monen eri sattuman kautta ravintolakokemus oli hauska.
Käytiin myös pienessä kanadalaisessa burgeriravintolassa, jossa oli ihan älyttömän kokoiset burgerit ja vallan hyvää poutinea. 

IMG_5127_edited 20191001_135456_edited

PÄIVÄRETKELLE

Vaikka Krakovan kaupungissa on vaikka ja mitä, en itse kuitenkaan näe mitään syytä jäädä kaupunkiin koko matkan ajaksi. Krakovasta on lyhyt etäisyys moneen päiväretkikohteeseen, ja opastettuja kierroksia sekä kuljetuksia kohteisiin on runsaasti.
Me teimme päiväretken Zakopaneen, josta kirjoittelinkin jo täällä, sekä Auschwitziin keskitysleireille. Molemmat kierrokset varasin Get Your Guiden kautta, jonka kautta olen itse asiassa varannut aina kaikki ulkomaanmatkojen kierrokset ja retket. Kustansimme retkistä 30-40 euroa per henkilö,

Auschwitzin kierros kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä meiltäkin meinasi jäädä koko kierros välistä, sillä lähes kaikki kierrokset oli loppuunmyyty siinä vaiheessa, kun rupesimme tätä retkeä varailemaan (eli jotain kaksi viikkoa ennen matkaa). Suosittelen melkeinpä ottamaan opastetun kierroksen Krakovasta, koska se on yksinkertaisesti simppelein ja todennäköisesti nopein tapa. Toki kierros on suunniteltu tietyllä tavalla, eikä siinä pääse välttämättä käymään kaikissa paikoissa tai kysymään tai pysähtymään, mutta itselleni tämä riitti sangen hyvin. Paikan päällä oli todella paljon turisteja ja mm. turvatarkastukseen sai etukäteen varatusta kierroksesta huolimatta jonottaa jonkun tovin, joten itse olin iloinen, että joku toinen vaan kertoi, mihin mennä. Kierros Auschwitz ykkösessä tapahtui niin, että saimme kuulokkeet, ja edellä kulkeva opas pölötti menemään mikrofoniinsa. Kierros oli siis tavallaan hiljainen kaikesta ihmispaljoudesta huolimatta - kuulin pääasiassa vaan oppaan puheen kuulokkeista.
Auschwitz ykkösen jälkeen vierailimme myös Auschwitz-Birkenaussa, jossa oli huomattavasti enemmän tilaa ja nyt opas puhui ilman mikrofonia.

Itse kierroksesta mulla on suhteellisen vähän sanottavaa, tavallaan tiesin mitä odottaa, joten mitään yllätyksiä ei sinänsä päässyt syntymään - muuta kuin siinä turistien määrässä ja lähinnä se Birkenaun koko avartui vasta siinä vaiheessa, kun sen alueella seisoi. 

IMG_5217_edited IMG_5231_edited 20191002_173330_edited

Kaikenkaikkiaan onnistunut matka ja kuten ehkä huomaa, kolmessa päivässä ehtii tehdä yllättävän paljon, joten matkaan kannattaa ehdottomasti lähteä, vaikka olisikin vain pari päivää, koska lennot eivät tosiaan kauan kestä, tai maksa maltaita.
Itse en kaupunkiin sinänsä ihastunut mitenkään perinpohjin, mutta koska kohde on lyhyen matkan päässä ja sen hintataso on ainakin toistaiseksi näin suomalaisnäkökulmasta todella huokea, voisin sinänsä mennä uudestaankin. Mitään shoppailuahan me ei jaksettu eikä ehditty harrastaa missään kohtaa - ainoa ostokseni oli turistipuodista ostettu Krakova -muki, koska keräilen noita eri maiden/kaupunkien mukeja. Lisäksi itselläni jäi enemmän mieleen Zakopane, jonne voisin hyvinkin mennä uudestaan niihin ihaniin vuoristomaisemiin, eli siinä mielessä voisin kyllä tänne uudestaan tulla.
Oletko sinä käynyt Puolassa tai Krakovassa, ja millainen mielikuva sulle jäi, mitä tykkäsit?

6.10.2019

Vinkit Puolaan: ihastuttava Zakopane

Toisena matkapäivänä lähdettiin heti aamusta autokyydillä Zakopaneen ihan Eteläiseen Puolaan. Varattiin reissu aika viime tingassa edellisenä päivänä, mutta toisaalta tämmöiset spontaanit ratkaisut on toisinaan niitä parhaimpia, kuten tuli todettua nytkin. 
Varattiin päiväretki Get Your Guiden kautta ja hintaa en nyt mitenkään muista, kun maksu tapahtui vielä mieheni tililtä, mutta nopeasti arvioituna se on ollut jotain 25-35 euron väliltä. Yksityinen matkanjärjestäjä nouti meidät aamulla hotellin edestä ja sitten huristeltiin noin puolitoista tuntia kohteeseen. Mikään superhelppo reitti ei ollut, vuoristosta ja korkeuseroista johtuen meininki oli aika mäkistä ja tiet vähemmän suoria. 
Paikan päälle saapuessa meillä oli viisi tuntia omaa aikaa, eli mitään opastettua kierrosta ei siis ollut, eikä sellaista mun mielestä tarvinutkaan. Kuskimme kuitenkin suositteli ottamaan funikulaarin Gubałówkan huipulle, joka on siis vuori Zakopanessa, joka nousee 1123 metrin korkeuteen. Edestakainen matka funikulaarilla kustansi 22 pln eli noin reilu viisi euroa. Vuorelle pääsee myös kävelemään, mutta koska me ei oltu varusteellisesti varauduttu ihmeemmmin muuta kuin kaupunkikävelyyn ja aikaa oli rajatusti, mentiin molemmat suunnat siis tuolla funikulaarilla.

Gubałówkan huipulla on reilusti virvokkeita myyviä kojuja sekä terasseja, kaiken maailman turistikrääsää kaupittelevia kojuja unohtamatta. Siellä oli myös erilaisia aktiviteetteja tarjolla, mutta tähän aikaan vuodesta ne taisivat olla jo kiinni. Meitä sää suosi oikein hienosti: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sellaisella säällä tänne kannattaakin suunnata - pilvisellä säällä maisemat eivät pääse samalla tavalla oikeuksiinsa. 

20191001_112430_edited zakopane 20191001_114415_edited IMG_5183_edited 20191001_135504_edited 20191001_112219_edited IMG_5175_edited 20191001_111036_edited

Zakopanen keskusta sijaitsee vuorien juurella ja se on sympaattisen oloinen, jopa hieman kylämäinen - ainakin tähän aikaan vuodesta. Pääkadun varrella sijaitsee reilusti liikkeitä ja ravintoloita sekä majoituspaikkoja, ja kovin paljon pidemmälle me ei mentykään. Zakopane on hyvin suosittu talviurheilukeskus ja kesäaikaankin siellä riittää ulkoilijoita, joten palveluita riittää.

Itsehän en siis ollut kuullut koko paikasta ennen reissua käytännössä ollenkaan, mikä harmitti suuresti, kun paikalle päästiin - tämä oli juuri sellainen paikka, jossa meikäläinen olisi viihtynyt reilusti viittä tuntia kauemminkin. Pieni googlettelu paljasti, että paikassa on tosiaan reilusti ulkoilu- ja patikointireittejä, upeita vuoristojärviä ja niin edelleen ja niistä kaikista olisi ollut huippua päästä nauttimaan. Eli jos on yhtään ulkoilmaihminen, kannattaa Krakovan matkan yhteyteen ehdottomasti varata päivä tai kaksi täällä pyörähtämiseen! Mutta varsinkin talvikaudella tämä on siis todella suosittu paikka - ainakin jos kuskiamme oli uskominen, eli varauksien kanssa kannattaa olla ajoissa, jos matkustaa kuumimman talvi- tai kesäsesongin aikana.

Paikallinen herkku, suolaista juustoa yhdistettynä hilloon, jäi tällä kertaa kokematta, mutta noita toisessa kuvassa näkyviä kojuja oli ihan joka paikassa. Kuuleman mukaan kuitenkin kannattaa kokeilla!
Vinkkinä myös, että täällä kannattaa pitää mukana jonkun verran käteistä - keskustassa ravintolassa maksaminen kortilla onnistui ihan vaivatta, mutta oletettavasti esimerkiksi noista turistikojuista tai Gubałówkan huipulla olevista ruokapaikoista on helpompi tehdä ostoksia vanhalla kunnon käteisellä. 

4.10.2019

Kraków Photodiary

Hei kaikki ja mukavaa (joskin kylmää) viikonlopun sekä lokakuun alkua! Minä palasin eilen lomareissultani Krakovasta Puolasta ja siellä lämpötilat oli muutamana päivänä lähes parikymmentä astetta enemmän kuin ne ovat tällä hetkellä täällä... mutta olipa kiva saada tuntea auringonlämpöä edes vähän ennen talvea ♥ Joskin Krakovassakin sää oli suhteellisen epävakainen ja tuulinen suurimmaksi osaksi.

staremiasto 20190930_101128_edited 20191001_105948_edited IMG_5129_edited 20191002_173427_edited 20190930_122737_edited IMG_5187_edited zakopane IMG_5219_edited IMG_5212_edited IMG_5208_edited IMG_5177_edited IMG_5189_edited

Olimme matkassa kolme kokonaista päivää, neljä yötä. Suurin osa tekemistäni reissuista on ollut reilusti pidempiä, mutta kolmessa päivässä ehti kyllä tehdä vaikka ja mitä! Itse olen juuri sellainen reissaaja, että haluan kokea ja nähdä mahdollisimman paljon, enkä ole yhtään sellainen loikoilija lomailija -tyyppi - koko ajan pitäisi olla siis menossa (mikä on vähän ärsyttävää, koska en ole sellainen arjessakaan, se on mun joku lomapersoona hahah). Mutta kuten siis kuvista ehkä pystyykin päättelemään, ei tuona kolmena päivänä oltu kuin yksi kokonaan Krakovassa. Toisena päivänä päätettiin spontaanisti tehdä päiväretki ihan eteläiseen Puolaan Zakopanen kaupunkiin ja tämä reissu kyllä kannatti! Kolmas päivä hurahti pitkälti Auschwiztin keskitysleireillä vieraillessa. Näistä molemmista päiväretkistä kerron myöhemmin lisää!

Kokonaisuudessaan kiva matka, ja Krakovaa kohteena voin kyllä suositella: sinne lentää nopeasti ja edullisesti (suorat lennot alle kaksi tuntia), kaupunki on komea, hintataso on alhainen ja tosiaan päiväretkikohteita kaupungin läheisyydessä riittää. Kaupungista on käsittääkseni myös suhteellisen hyvät kulkuyhteydet muualle Eurooppaan. Lisäksi tämä on kelpo ympärivuotinen kohde ja näin syys-lokakuun vaihde oli ainakin omasta mielestä mainio ajankohta, koska kiireisin kesäsesonki on ehtinyt mennä ohi. Tosin kyllä turisteja kaupungissa ja nähtävyyksissä silti piisasi.
Mutta lisää meidän matkasta ja mietteitä ja vinkkejä luvassa seuraavissa postauksissa lisää, jottei tämä venyisi liian pitkäksi :) Palataan siis pian reissujuttujen parissa!