30.6.2016

Kesäkuun leffapäiväkirja

Se ois kuulkaa perinteisen leffapäiväkirjan aika, sillä kesäkuu alkaa vedellä viimeisiään! Tämä kuu olikin aika positiivinen, hyviä leffoja tuli katsottua useampikin. Joten eiköhän mennä asiaan!


L.A. Confidential (IMDb 8,3)
Kesäkuu käyntiin varsin onnistuneella leffavalinnalla! Tää oli Netflixin kehuttujen -listalla, mutta olen tähän asti kartellut tätä, koska Kevin Spacey. Mun inhokkinäyttelijä ehkä ikinä. Semmonen lurppanaama. No mutta, itse elokuvaan. Täähän on siis 50-luvulle sijoittuva tarina Los Angelesia ravistelevasta murha-aalloosta sekä korruptioneista poliiseista. On good cop bad cop asettelua, on mystinen kaunis nainen, sankareita ja huijareita. Tämä on just sellaisia leffoja, joita jaksaa seurata mielenkiinnolla, koska tarina pysyy liikkeessä koko ajan ja vaikka yksittäisiä henkilöhahmoja kuvataan melko vähän eikä heistä kerrota hurjasti, on simppelit hahmot silti tukevia ja osuvia. Tää on leffa, joka osu ja upposi ja jota voin kerrankin suositella!

Seven Pounds (IMDb 7,7)
Joskus vuosia sitten näin tämän leffan, ja muistin siitä vaan pieniä juttuja - ja sen, että kylläpä itketti :D Nyt sitten päätin verestää muistoja ja katsoa tämän uudestaan. Joku varmaankin ihmettelee, miksi suosiolla katson leffoja, jotka pistävät itkemään, mutta se on mulle aika tärkeää. Mun mielestä leffan mukana itkeminen on puhdistavaa. No, mutta itse elokuvaan. Pääosassa tässä draamassa nähdään Will Smith, jonka toiminta leffan alussa tuntuu kummalliselta ja oudolta, mutta leffan edetessä myös tarina avautuu enemmän ja syy, miksi mies haluaa auttaaa elämää muuttavasti seitsemää täysin tuntematonta ihmistä, alkaa selvitä. Leffa on koskettava ja laittaa miettimään, millaiset asiat ovat niitä oikeasti elämässä tärkeitä. Toisaalta uskon, että elokuvassa nähtävät lähes elämää suuremmat teot ja uhraukset ovat niin harvinaislaatuisia, ettei sellaisia jokapäiväisessä elämässä näe. Vaikka ihan samassa mittakaavassa ei tarvitse vieraita ihmisiä auttaa, niin tää leffa kyllä tsemppasi siinä ajatuksessa, että hyvää tehdäkseen ei tarvitse odottaa vastapalvelusta ja että olemalla yksinkertaisesti kiltti ja ystävällinen toiselle, voi parhaimmillaan muuttaa toisen elämää.

Maps to the Stars (IMDb 6,2)
Öööööö...joo. Nyt ollaan jännän äärellä :D Tarina kuvaa Hollywoodissa asuvia henkilöitä ja heidän menneisyyden sekä nykyisyyden haamuja. IMDb:n sivuilla tää on luokiteltu komediaksi ja draamaksi, mutta omasta mielestä tää on kyllä komediasta kaukana. Omalla tavallaan aivan varmasti tarkoitettu sellaiseksi kärkkääksi vitsailuksi tähtimaailmasta, mutta mä en vaan tajunnut tätä. Koko leffan ajan odotin, että milloin tää loppuu. Mulla on hyvin harvoin tapana jättää leffa kesken enkä tehnyt poikkeusta tämänkään kohdalla, vaikka mieli teki. Ainoa positiivinen asia tässä oli Julianne Moore, joka jostain syystä lukeutuu lempparinäyttelijöihini monipuolisuutensa takia. Kaikenkaikkiaan tää oli hämmentävä ja joissakin määrin jopa ahdistava, mutta ei yhtään herättelevällä ja hyvällä tavalla.

Lucy (IMDb 6,4)
Työkaveri suositteli (se sama kuka aina suosittelee mulle leffoja :D) tätä leffaa ja koska kirjastossa satuin tämän bongaamaan, lainasin ja katsoin. Tämä tarina kertoo naisesta, joka surkeiden sattumusten sarjan päätteeksi herää vatsassaan pussi uutta huumetta, joka hänen on määrä salakuljettaa Eurooppaan. Pussi kuitenkin vuotaa, ja naisesta, Lucysta, muokkautuu sen seurauksena supersankarimaisia kykyjä omaava superihminen, jolla on käytössään huomattavasti laajempi aivokapasiteetti kuin normaalilla ihmisellä. Ja sitten jahdataan ganstereita ja toisin päin. Ideana tää kuulostaa musta tosi toimivalta, mutta toteutus ei niinkään. Loppua kohden mielenkiinto laski kuin lehmänhäntä, koska lopuksi juttu oli mielestäni vedetty turhan överiksi ja toisekseen suurin ongelma on edelleen se samainen aasialainen gansteriryhmä, eikä esim. mikään kansallinen turvallisuusvirasto. Kuvaus tässä oli joka tapaukessa ihan onnistunut ja omanlaisensa, välissä vilkkuu mm. pätkiä luontodokkareista.

Amistad (IMDb 7,2)
Jos leffan on ohjannut Steven Spielberg, rooleissa nähdään mm. Matthew McConaughey, Anthony Hopkins sekä Morgan Freeman ja leffa kertoo tositarinaan pohjautuvasti La Amistad nimisellä laivalla matkanneella orjajoukkiosta, jotka saavat laivan haltuunsa ja joutuvat sitten syytettyinä Yhdysvaltoihin oikeuteen, niin eikö oletusarvo tällöin ole, että ihan kamalasti ei voi mennä metsään? Tai ainakin näin minä etukäteen ajattelin. Ja eipä tarvinut pettyä. Vähän pitkähän tämä leffa oli, mutta aiheeltaan ja teemoiltaan itseäni kiinnostava, Leffassa puhuttiin paljon jotakin afrikankieltä ja mulle jäi vähän epäselväksi, että oliko nämä kohdat jätetty tarkoituksella suomentamatta (osa taas oli suomennettu) vai onko suomentaminen ollut liian vaikea toteuttaa. Muutoin leffa oli oikein hyvä, paikottain koskettava ja riipaiseva, etenkin niissä kohdissa, jossa kuvattiin orjien kohtelua laivalla. Tämän suosittelen katsomaan, jos 2,5 tuntia leffan ääressä ei pelota.

Law Abiding Citizen (IMDb 7,4)
Elikkäs suomeksi Lainkuuliainen kansalainen (vitsi muuten mua yleisesti ärsyttää kaikki nimikäännökset kun ei oikein tiiä millä nimellä pitäis puhua ja monesti noi suomennokset on vähän mitä on...) Mutta joo, tähän leffaan. Tarina miehestä, joka suuren menetyksen jälkeen päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja näyttää porsaanreikiä täynnä olevalle oikeusjärjestelmälle närhen munat. Tässäkin laitettiin mun mielestä vähän överiksi (no, missäpä amerikkalaisessa leffassa ei...lisää myyntituloja) ja oli oikeastaan yllättävän raaka, mikä ei tullut esiin elokuvavalintaa tehdessä (en tosin katsonut esim. traileria), joten ihan heikkohermoisille en suosittele. Mutta leffana tämä oli yllättävän mukaansatempaava ja muutaman ihan yllättävän käänteen ilmoille heittävä, eli jos trillerit ja rikosleffat on omaan mieleen, niin tää on kyllä ihan katsomisen arvoinen tapaus!

Nightcrawler (IMDb 7,9)
Nimi kuulostaa joltain kyseenalaiselta kauhuleffalta, mutta tämä on aika kaukana siitä. Tarina kertoo Jake Gyllenhaalin esittämästä nuoresta miehestä, joka olosuhteiden viemänä päätyy uutiskuvaajaksi, erikoistuen rikoksiin ja onnettomuuksiin. Menestystä alkaa vähitellen kertyä ja se saa vähintäänkin omituisen nuorukaisen menemään syvemmälle pakkomielteeseensä ja tekemään kyseenalaisia ratkaisuja. Gyllenhaalin roolisuoritus on musta onnistunut ja hyvin erilainen kuin mitä olen tähän asti nähnyt ja se oli yksi syy tämän leffan valintaan, siis etukäteen lukemani positiiviset arviot hänen roolisuorituksestaan. Myös leffan aihe oli tietyllä tapaa piristävän erilainen. Moraaliset kysymykset ovat isossa pääosassa tässä leffassa ja se, miten ne yhdistetään aihepiiriin eli informaation jakamiseen ja tuottamiseen, saa katsojan miettimään, kenen puolella tässä nyt pitäisi olla. Uutiskuvan kuvaaminen ennen virkavallan saapumista paikalle on hämmentävää, vaikka todellisuudessa vastaavaa tapahtuu varmasti joka päivä, tarkoituksella ja vahingossa. Toki Gyllenhaalin esittämän Bloomin moraalittomuus ja empatiakyvyttömyys on viety lähes mielipuolisuuden rajoille, mutta en yhtään ihmettelisi vastaavien "ammatti-ihmisten" olemassaoloa.

Sahara (IMDb 6,0)
No nyt on toimintaseikkailua oikein oppikaavan mukaan :D Afrikkaan sijoittuvassa leffassa, jonka pääosassa nähdään omiin lemppareihin lukeutuva Matthew McConaughey sekä Penelope Cruz, juostaan pakoon diktaattoria, etsitään kummallisen epidemian lähdettä ja metsästetään 150 vuotta sitten kadonnutta Amerikan sisällissodan sotalaivaa. Ja kuinkas ollakaan, nämä kaikki seikat johdattavat seikkailijoita samaan suuntaan.
Mä olen aina ollut hurja Indiana Jones -leffafani (no, lukuunottamatta sitä viimeistä...) ja mä kyllä tykkään tämän kaltaisista toimintaseikkailuista tai toimintakomedioista. Omasta mielestä näitä tehdään jopa liian vähän, kun miettii sitten taas vaikkapa joidenkin muiden genrejen tuotantoa, joita tulee kuin liukuhihnalta. Näihin saisi kuitenkin repäistyä aihetta vaikka mistä, koska maailmanhistoria on pullollaan kadonneita aarteita, hävinneitä kansoja kaikkea vastaavaa. Multa siis peukku, vaikka ei tämä mikään mieltä räjäyttävä leffakokemus ollutkaan. Viihdyttävä, vauhtia tarjoava kyllä!

Find Me Quilty (IMDb 7,1)
Tositapahtumiin perustuvassa oikeussalidraamassa Jack DiNorchio puolustaa itse itseään Amerikan historian pisimmässä mafia oikeudenkäynnissä. Pääosassa nähdään Vin Diesel, joka nyt on lähinnä tunnettu aika toisenlaisista leffoista, teki tässä kyllä yllättävän hyvän roolisuorituksen, koska no, juuri se oli se tekijä joka jollain tavoin pyöritti tätä leffaa eteenpäin. Noin muutoin tämä ei ehkä ole leffa toiminnan ja räiskeen ystäville, sillä valtaosa elokuvasta sijoittuu oikeussaliin eikä sielläkään nähdä erityisen suuria tunteita DiNorchion järjestämän shown lisäksi. Ihan katsomisen arvoinen leffa tämä joka tapauksessa oli, varsinkin jos mafia ja gansterimeininki ja -historia yhtään kiinnnostaa.

Primal Fear (IMDb 7,7)
Oon varmaan aiemmin maininnutkin, että nämä oikeussaleihin sijoittuvat leffat, joissa väitellään laista, oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta ja kuka teki mitä ja minkä takia, ovat mulle syystä tai toisesta jonkin sortin pakkomielle. Siinä on jotain kiehtovaa ja nerokasta, että järjettömällä tiedon etsimisellä, taustojen tutkimisella jne. on mahdollista kumota väitteitä ja todisteita suuntaan ja toiseen. Samaten puolustusasianajajan homma, kuten tässä leffassa, on mielenkiintoinen, sillä syytetty saattaa olla oikeasti syyllinen ja näin ollen kohdataan moralistisia kysymyksiä. No mutta nyt meni vähän turhan diipiksi. Joka tapauksessa tämä leffa kertoo kuoripojasta, jota Richard Geren esittämä asianajaja ryhtyy puolustamaan siitäkin huolimatta, että taustalla kummittelee mahdollinen syyllisyys raakaan arkkipiispan murhaan. Leffasta paljastuu tasaiseen tahtiin uusia käänteitä ja vaikka mitenkään erityisen jännä tämä nyt ei ollut, niin mielenkiinto pysyi hyvin yllä. Edward Norton huomioitiin Oscar-ehdokkuudella roolistaan, joka kieltämättä oli aika mainio. Kannattaa siis katsoa jos siis diggailee itseni lailla näistä oikeussalidraamoista!

Dangerous Minds (IMDb 6,4)
Michelle Pfeifferin esittämä entinen merijalkaväensotilas (joka mainitaan kyllä tyyliin jokaisessa kuvauksessa elokuvasta, mutta on loppujen lopuksi melko mitätön seikka leffan kulun kannalta) saa sattumalta ja odottamatta pestin erityisluokan opettajana. Työ tuntuu ensivaikutelman perusteella mahdottomalta tehtävältä, mutta Louanne päättää pitkäjänteisesti saada oppilaidensa huomion ja saada heille opetettua asioita. Leffa ei ällistytä odottomattomilla juonteenkäänteillä, vertaansa vailla olevilla roolisuorituksilla tai muullakaan, ja on etenkin paperilla aika pliisun kuuloinen jokseenkin harhaanjohtavalla synkällä nimellään, mutta yllätyksekseni mä tykkäsin tästä. Mun mielestä tähän oli saatu tiettyä tunnetta ja aitoutta, josta pidin. Ja ehkä myös siksi, että maailma olisi rutkasti parempi paikka, jos meillä olisi enemmän Louannen kaltaisia opettajia, jotka vain ovat läsnä ja välittävät. Ja opettaja tai ei, niin meistä jokainen voisi varmasti toimia samalla tavalla, välittää enemmän. Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden ja jonkun, joka kuuntelee.

The Change-Up (IMDb 6,4)
Dave ja Mitch ovat kaveruksia, jotka juovuspäissään suihkulähteeseen kustessaan sanovat jotain, mitä ei olisi ehkä kannattanut. Seuraavana aamuna kaverukset nimittäin heräävät toistensa kehoissa. Astetta hankalampaa jutusta tekee se, että Dave on menestynyt, perheellinen lakimies ja Mitch taas varsinainen tuhlaajapoika. Jotta vaihdos ei paljastuisi, on miesten mentävä tilanteen mukana. Mä en tiedä kuinka monta leffaa tällä periaatteella on tehty, mutta mä olen varmasti nähnyt parikin, eikä tämä varsinaisesti eronnut niistä mitenkään. Ihan hauskahan tämä oli, vähän myös sellaisella räävittömällä tavalla, joten ei ehkä ensimmäinen leffa, joka kannattaa valita katsottavaksi vaikkapa isovanhempien seurassa, hahah. Ei siis mitenkään erityinen pätkä, mutta olen huonompiakin komedioita nähnyt.

Bram Stocker's Dracula (IMDb 7,5)
Tämä on ollut jo jonkin aikaa katsottavien leffojen listalla ja viimein löysin tämän käsiini. Kyseessähän on nimen mukaisesti Draculan tarinaan pohjautuva leffa, jonka on ohjannut Francis Ford Coppola ja näyttelijöinä nähdään mm. Gary Oldman, Winona Ryder, Keanu Reeves ja Anthony Hopkins. Mutta siitäkään huolimatta tämä leffa ei mitenkään erikoisemmin sykähdyttänyt minua. Vaikka teos luokitellaankin kauhuun useimmissa luokituksissa, ei tämä ollut järin pelottava. Jokseenkin synkkä kyllä. Alku vaikutti lupaavalta, mutta jossakin vaiheessa leffan kulkua kiinnostus vähän lässähti. Mä olen katsellut suhteellisen vähän Dracula-filmatisointeja, joten mulla ei ole oikestaan mihin verrata tätä elokuvaa. Van Helsingin olen nähnyt pariin otteeseen, mutta se menee genressä vähän muuhun kuin kauhuun. Kaiken kaikkiaan ehkä pieni pettymys tästä leffasta, mutta ei tämä silti täysin huono ollut.

Tässä kuussa suosikeiksi nousi L.A. Confidential, Seven Pounds, Sahara sekä Dangerous Minds. Mitä leffoja te olette näistä nähneet ja millaisia mielipiteitä ne teissä herätti? :)

29.6.2016

Wednesday Blues

IMG_6885 IMG_6916 IMG_6938 IMG_6872 toppi Gina Tricot / hame Forever 21 / laukku Seppälä / kengät H&M

Olen aina luottanut siihen, että omalla toiminnalla, teoilla ja sanoilla on suurin vaikutus omaan elämään ja olemiseen ja että jokainen on niin sanotusti oman onnensa seppä. Pyrkinyt siihen, ettei jää olosuhteiden uhriksi. Toisaalta uskon vahvasti myös siihen, että asioita tapahtuu tietyllä tapaa tarkoituksenmukaisesti ja ne monesti järjestyvät, vaikka itse ei tekisikään mitään erityisen merkittävää niiden eteen. 
Ja sitten on näitä päiviä, kun ei oikeastaan voi kuin pyöritellä peukaloita. Tällä hetkellä niin moni asia on epävarmaa, että se tuntuu todella tuskaiselta, koska samanlaisia fiiliksiä ei ole ollut todella pitkään aikaan. Se, että joutuu kyseenalaistamaan niin oman toiminnan kuin muidenkin lisäksi oikeastaan kaiken muunkin, on raskasta. Epätietoisuus on maailman inhottavin tunne. Mulla on fiilis, että tien pää on lähestymässä ja on itsestäni kiinni, mihin suuntaan lähen tekemään polkua. Toisaalta tiedän, että kun sen aika tulee, en hämmenny tai pelkää. Mitkään asiat maailmassa eivät ole sellaisia, että ne pitäisi päättää hetkessä. Monesti se ehkä näyttää ulospäin siltä, mutta oman käsitykseni mukaan kaikki on tavalla tai toisella käyty läpi ja prosessoitu omassa tajunnassa jo aiemmin. 

En oikeastaan tiedä mitä sanoisin. Huonoja päiviä on ollut tavallista enemmän, koska ulkopuolelta tulee sen verran paljon stressinaiheita. Itselläni ei ole tapana kamalasti stressata mistään, mutta joskus sitä vaan märehtii asioita. Mä tiedän, että olen vähän huomaamatta antanut itseni uhriutua tilanteeseen, koska no, se on kaikista helpoin tapa. Ehkä olisi aika nostaa pää pystyyn ja kaivaa sisäinen leijonani esiin. Jokseenkin epätoivoisina hetkinä kannattaa muistaa, ettei asiat ole mustavalkoisia ja että vaikka toisinaan on haastavaa ja väsyttävää olla rohkea, varma ja päättäväinen, niin monesti se on ainoa ratkaisu tilanteesta ulos. Ja niinpä minä päätän nyt tässä hetkessä, että vaikeatkin asiat kohdataan ja käsitellään niin kuin ne ovat eikä uhriuduta tilanteeseen, josta kyllä löytyy vaihtoehtoja ja toivoa. Asiat on ja pysyy huonosti, ja päivät on huonoja, jos mä jatkan takertumista niihin epäkohtiin. Huonoinakin hetkinä pitää yrittää pitää katse horisontissa ja siellä siintävissä sateenkaarissa, auringonlaskuissa ja suklaakakuissa, koska juuri ne tyypit sanovat koettelemuksista huolimatta olevansa onnellisia. Koska ne sisimmissään tietää, että elämä ei koostu niistä huonoista asioista, vaan niistä hyvistä. Ja vaikka ne eivät juuri nyt olisikaan käsien ulottuvilla, ne ovat siellä, horisontissa, ja jonakin päivänä ne ovat siellä odottamassa, kun pääsee perille. Ja se on kaiken arvoista.

PS. Ja älkää huoliko, ei mulla ole mitään hätää, mutta purkaessani ajatuksia ja päätä tekstiksi se saattaa kuulostaa hieman dramaattisemmalta kuin oikeasti onkaan. Ei tarkoituksella, mutta mulla on aina ollut vähän huono tapa ylidramatisoida jotakin huonoa tilannetta. Jos verrataan moneen muuhun ihmiseen, mulla menee oikein hyvin, mutta siitä huolimatta toisinaan tekee mieli päästää höyryjä pihalle ja no, tämä on oikeastaan ainoa tapa jonka kunnolla osaan ja mikä tuottaa eniten helpotusta. Vaikka siitä suurin osa ei ymmärtäisikään mitään ;D

27.6.2016

Valkosuklaa-limekakku

Tein viime kuussa limen makuisen maidottoman "juustokakun" ja sen jälkeen niitä on tullut tehtyä pari lisää, reseptejä en tosin ole vain julkaissut. Nyt päätin sitten kokeilla lime-valkosuklaakakkua, vaikkakin valkosuklaasta johtuen tämä ei maidoton olekaan. Halusin tehdä kakun kuitenkin näihin kasviperäisiin tuotteisiin, koska kakun koostumus on hieman yllättäenkin paljon parempi kuin maitotuotteisiin tehtyä. Tämän kakun voi siis ihan hyvin toteuttaa käyttämällä tavallista vispikermaa ja tuorejuustoa :) Ohjeeltaan tämä ei paljon poikkea tuon aiemmin julkaistun kakun kanssa, mutta koska tästä tuli niin hurjan hyvää, ajattelin julkaista reseptin täällä siitä huolimatta!

IMG_7199 IMG_7198

Valkosuklaa-limekakku

pohja:
n. 100 g kaurakeksejä
n. ½ dl kauramaitoa
35 g leivontamargariinia/voita
täyte:
2½ dl Alpro vispiä
150 g Oatly Påmackan -tuorejuustovalmistetta
2 limeä
145 g valkosuklaata
5 liivatelehteä

Murskaa kaurakeksit blenderissä tai pussin sisällä esim. kaulinta apuna käyttäen pienehköksi muruksi. Sulata margariini/voi mikrossa miedolla teholla juoksevaksi. Sekoita keksimurun joukkoon yhdessä kauramaidon kanssa tasaiseksi mössöksi, taputtele kooltaan noin 20-22 cm irtopohjavuuan pohjalle tasaiseksi pohjaksi.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen. Sulata valkosuklaa mikrossa miedolla teholla välillä sekoittaen. Anna jäähtyä hieman. Pese limet huolellisesti ja raasta kuori mahdollisimman pieneksi raasteeksi. Purista hedelmien mehu talteen.
Vatkaa Alpro vispi kuohkeaksi vaahdoksi, lisää joukkoon Oatlyn tuorejuustovalmiste, sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää jokkooon myös limeraaste sekä valkosuklaa ohuena nauhana. Kaada talteen otettu limemehu pieneen kattilaan, kuumenna kiehuvan kuumaksi ja sekoita liivatelehdet joukkoon. Anna jäähtyä hieman ja kaada sitten ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan hyvin sekoittaen. Kaada täyte sitten keksipohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Anna hyytyä jääkaapissa useamman tunnin ajan. Kakun voi koristella halutessaan limellä, suklaalla, marjoilla jne.

Psst! Mä olen miettinyt, että pitäisikö mun laatia noita ns. tägejä lisää? Esimerkiksi näitä reseptejä on aika runsaasti, joten helpottaisiko jos vaikkapa kaikki kakut löytyisivät kohdan "kakut" alta, muffinsseille olisi omansa jne? Kun nykyisin kategorioita on vain kaksi: ruoka ja leivonta. Löytyykö reseptit hyvin niiden alta, vai toivoisitteko lisää tunnisteita? Liittyen myöskin kaikkiin muihin postauksiin, mutta nämä reseptit lienee sieltä olennaisimmasta päästä :)

Kesäneito

IMG_7177 IMG_7162 IMG_7140 IMG_7133 IMG_7184 IMG_7129 mekko New Look / kukkapanta ja sandaalit H&M

Maanantai ja paluu arkeen! Huomasin tosin, että oma viikkoni ei ole järin kuormittava, mulla on nimittäin vain kolme työvuoroa tällä viikolla :D Ei tosin olisi haitannut, vaikka olisi ollut enemmänkin, rahantulo ei nimittäin olisi paitteeksi tulevaa matkaa ajatellen! Huominen vapaapäivä olisi tarkoitus kuluttaa ainakin osittain kirjastossa, kokosin nimittäin kunnon listan kirjailijoista ja joistakin kirjoista, joiden tuotanto saattaisi kiinnostaa. Tiiättekö kun ei ole moneen vuoteen lukenut kuin pari hassua kirjaa, nin on ihan ulapalla siitä mitä kirjallisuusmaailmassa tapahtuu ja mikä on sitä kuuminta uutta, mikä kiinnostavaa ja puhuttavaa. Niistä lähtökohdista on vähän hankala marssia kirjastoon ja miettiä että mitäpä lainaisin, hahah. Jos teillä on hyviä kirjavinkkejä, niin nyt olis mitä mainioin hetki jakaa niitä! :) Mitään kaikista uusinpia teoksiahan mä en luonnollisesti saa käsiini, koska en ole ole varaillut mitään. Jos mä oikein innostun lukemaan, niin tässähän on kaikki mahdollisuudet peräti kirjavinkkipostaukseen. Mut ehkä mä nyt palaan takaisin maan pinnalle ja lainaan edes yhden kirjan ja luen sen... Mahtavia kesäkuun vikoja päiviä!

25.6.2016

Juhannus

IMG_7100 IMG_7044 IMG_7076 IMG_7093 IMG_7058 IMG_7039 IMG_7060 IMG_7086 IMG_7101 IMG_7056 
Miten teidän juhannus on sujunut? Omani on ollut aika liikuntapainotteinen, mutta se on vaan hyvä, koska on myöskin tullut syötyä aika paljon kaikkea hyvää! Tämän päivän reilun tunnin kävelylenkin ja melkein 1,5 tunnin pyörälenkin jälkeen olen tosin saanut varmaan sata hyttysen puremaa. Mutta voi että oli kiva heittää pyörälenkki tutuissa maalaismaisemissa, peltoa, metsää ja vettä oikealla ja vasemmalla eikä liikennettä paljoakaan. Suunnitelmissa on heittää huomenna samanmoinen lenkki, mutta katsoo sitten sään ja kunnon mukaan! Nää kaksi päivää on ollut siinä mielessä tosi kivoja, että on oikeasti saanut heittää ihan vapaalle eikä ole tarvinut miettiä, minne pitäisi mennä seuraavaksi ja ketä nähdä. Pidetään sama linja maanantai-aamuun saakka, joilloin mun täytyy sitten suunnata takaisin kotiin ja iltavuoroon töihin :) Nyt tää taitaa avata Netflixin ja ettiä jonkun hyvän leffan katottavaksi! 

24.6.2016

5

Hyvää juhannusta ihmiset! Mulla on ensimmäinen juhannus kolmeen vuoteen, jota en vietä Lahessa kavereiden kanssa enemmän tai vähemmän alkoholipainoitteisesti. Oon äidin luona täällä Kouvolassa ja yhtään alkoholia en ajatellut nauttia, kerran näinkin! Toisaalta ihan hauska viettää tätä keskikesän- ja virallista suomalaista ryyppäjäisjuhlaa ihan muualla kuin jossain mökillä grillaten tai jotenkin muuten kun "pitäisi".
Omalla kohdallani juhannukseen liittyy aika vahvasti toinen juttu: viisi vuotta sitten, juhannuksena 2011 pistin pystyyn blogin. Sitä blogia (Neiti Punahilkkaa) ei enää ole olemassa (tai siis on piilotettuna, mutta olen unohtanut tunnukset niin en pääse sinne itsekään :D), mutta tuo tylsyyksissä aloitettu mieliteko on kantanut tähän päivään saakka. Ja näin ollen kaikenmaailman juhannuslöpinöiden ja -kuvien sijaan ajattelin väkertää tähän väliin Ainolta saamani haasteen, joka ei oikeastaan olisi parempaan saumaan voinut tulla.

IMG_6775 IMG_6824

nominatiivi: mikä blogi?
- henkilökohtainen lifestyleblogi.

genetiivi: kenen blogi?
- minun, eli kuukauden päästä 24-vuotiaan lahtelaistytön blogi.

partitiivi: mitä blogeja itse luet?
- aktiivisesti noin kymmenkuntaa lifestyle/muoti/valokuvaus-blogia. Epäsäännöllisesti tulee seurattua varmaankin noin pariakymmentä.

inessiivi: missä yleensä bloggaat?
- aika pitkälti kotona, mutta jos olen kotoa muutaman yön pois esim. äitini luona kuten nyt tai vaikkapa matkalla, niin pidän koneen yleensä mukana, joten satunnaisesti tulee kirjoitettua myös muualla.

elatiivi: millaisista asioista bloggaat?
- ihan kaikesta, mistä mieli tekee. Mä en ole missään vaiheessa halunnut rajata blogiani kovinkaan tarkasti, vaikka se olisikin ehkä hieman lukijaystävällisempää. Haluan luoda postauksista kokonaisuuksia, jotka kuvaavat mun elämää, tapaa ajatella ja fiiliksiä. Se, että kirjoittaisin vain tietyistä asioista, rajaisi mua henkilönä aika paljon. Pääsääntöisesti pyrin pitämään blogin kevyehkönä ja positiivisena, enkä välttämättä avaudu täällä niistä elämän nurjemmista puolista samalla tavalla kuin positiivisista, mutta en kiellä niiden olemassaoloa.

illatiivi: mikä päätyy sun blogiin, mikä roskakoriin?
- roskakoriin tai näennäiseen roskakoriin, eli koneeni loputtomaan kuvatiedostoviidakkoon päätyy aika hurja määrä valokuvia viikottain - kuvaan tosi paljon ja otan kohteesta X aina 2-4 otosta hieman eri kulmasta, eri säädöillä jne. Paras päätyy useimmiten blogiin ja muut sitten pois.

IMG_6783 IMG_6792 IMG_6793 pusero Mango / shortsit New Look / laukku Seppälä / sandaalit H&M

adessiivi: montako lukijaa sun blogilla on?
- Bloggerin kautta 46, Bloglovinin kautta parikymmentä lisää

ablatiivi: mitä odotat blogisi tulevaisuudelta?
- en oikeastaan mitään, tämä on sellainen harrastus, josta en ole missään vaiheessa ottanut enkä haluakaan ottaa paineita. Kirjoitan itsenäisesti harrastusmielessä niistä asioista joista haluan ja se on tähänkin asti riittänyt mulle vallan hyvin. Mä en tavoittele suuren yleisön suosiota, mutta toki lisääntyvä lukijakunta ei ole haitaksi :)

allatiivi: miten keksit nimen sun blogille?
- Katsottiin samanniminen leffa, jossa pääosissa on Ryan Gosling sekä Kirsten Dunst. Leffa ei sinällään ollut merkittävä, mutta nimi jäi kummittelemaa mieleen, koska siihen tiivistyi aikalailla kaikki se, mitä haluan blogillani tarjota.

essiivi: millaisena bloggaajana pidät itseäsi?
- harrastelijana, rentona, ehkä jokseenkin samaistuttavana. Arkisena ja tavallisena.

translatiivi: milloin kirjoittelu/kuvailu muuttui bloggaamiseksi?
- viisi vuotta sitten. Tuolloin en tosin omistanut edes kameraa ja tesktikin oli aika päätöntä päiväkirjamaista sillisalaattia. On se sitä tietyllä tapaa edelleenkin, mutta kyllä mä osaan nykyisin huomattavasti paremmin muodostaa postauksia, niin että joku kenties ne lukaiseekin :D 

abessiivi: kuinka kauan voit olla putkeen bloggaamatta?
- varmasti voisin olla koko loppuelämän, mutta tässä on viidessä vuodessa muodostunut hämmentävällä olennainen osa elämää enkä osaisi helpolla luopua tästä. Mutta koska tämä on vain harrastus, niin aina ei ole aikaa eikä edes juttuja, joita julkaista. Yleensä julkaisen postauksia monta kertaa viikossa, ja jos musta ei viikkoon kuulu, se on jo ihme ja ainakin tämän blogin olemassaolon aikana se taitaa olla aika lähellä sitä pisintä taukoa. 

Viimeisen kohdan, eli komitatiivin skippaan, jossa kehotettiin haastamaan muutama ihminen blogeineen, mä olen niin laiska etten jaksa, hahah. 
Käsi ylös, ketkä muut oli unohtanut täysin, että suomenkielessä on olemassa yllämainittuja sijamuotoja? Äidinkieli oli aina koulussa mun vahvinta alaa, mutta nää kielioppiasiat, etenkin sijamuodot, tuli kyllä opeteltua täysin ulkoa niin että kokeista pääsi läpi... Koulussa nautin aina kaikista kirjoitustehtävistä (lukiossa esseiden palautukseen annettiin useimmiten 4-7 päivää, minä kirjoitin omani yleensä jo samana iltana kynä sauhuten :D) ja koska osittain sen takia aloinkin blogia kirjoittaa, kirjoitustaidon ja itsensä ilmaisemisen takia. Se puoli tosin on etenkin tämän blogin aikana hieman kuukahtanut koska olen kokenut visuaalisuuden olennaisemmaksi. Kirjoittaminen myös menee kausittain - toisinaan tuntuu, ettei sanotuksi saa sanottua mitään tai muodostettua tarpeeksi järkevän kuuloisia lauseita, vaikka sanottavaa olisikin ja joskus sitten taas tekee mieli kirjoittaa enemmän, oli aihe sitten tähdellinen tai ei. 

Joka tapauksessa mie haluan kiittää teitä kaikkia, ketkä ovat vuosien varrella minun blogiani seuranneet, kenties kommentoineetkin. En voi sanoa, että tätä blogia ei olisi ilman teitä, mutta varmastikaan se ei olisi yhtä aktiivinen ja positiivinen. Saan teiltä aina ihania kommentteja ja ne lämmittävät mieltä joka kerta, kiitos siis teille ♥ Mä en tiedä kuinka kauan ns. blogikulttuuri pysyy pinnalla, mutta voin vakuuttaa teille, etten ole vielä vähään aikaan menossa mihinkään :)

22.6.2016

Piknik

IMG_6841 IMG_6831 IMG_6835 IMG_6861 IMG_6846 IMG_6839 IMG_6842 IMG_6837 
Vapaapäivän extempore piknik syntyi päähänpistosta, joten pakattiin juuri valmistunut lasagne ja tuoreet suklaamuffinit mukaan ja kipitettiin satamaan syömään. Ei ollut yhtään pöllömpi idea! Ens kerralla vois varautua sen verran paremmin, että ottais mukaan vielä pari kaveria, hyvää musaa ja reilusti kylmää juotavaa :)

Boyfriend Tee

IMG_6749 IMG_6726 IMG_6670 IMG_6719 IMG_6759 neuletakki H&M / t-paita Jack&Jones (poikaystävän) / hame Second hand / tennarit Converse / aurinkolasit ja sukkahousut H&M / choker Claire's

Juhuu, täällä ollaan! Enhän mä olekaan ollut poikka kuin kaksi päivää, mutta omalla ajankululla se tekee kolme. Oon kahdesta vuorokaudesta ollut noin 38 tuntia hereillä ja ollut niistä töissä about 22 tuntia ja siihen vielä matkustusta ja toisesta paikasta toiseen siirtymistä noin kuusi tuntia. Täytyy sanoa, että tää mimmi on tällä hetkellä aika rikki :D Miksi näin, niin tähän rumbaan liittyy kouluttautumista, uuden opettelua ja tuuraamista. Onneksi tänään on sentään vapaapäivä, eikä ohjelmassa ole mitään, paitsi ehkä ruokakaupassa käyminen. Huomenna olisi vielä viimeinen iltavuoro ennen juhannusta, se sitten onkin se viikonloppu vapaa! Minkäänlaisia spessuja juhannussuunnitelmia mulla ei ole, vaan ajattelin mennä Kouvolaan äitin luo ottamaan lungisti, mikään rällääminen ei jaksa nyt kiinnostaa. Tuntuu, että oma kasetti on ollut vähän jumissa viime aikoina ja että tekemättömyys, itsekseen mietiskely ja rauhoittuminen on just sitä mitä tähän hetkeen tarvin. Nyt mä koitan koota itseni ja päästä mukaan tähän ihanan aurinkoiseen päivään, vaikka väsymys painaa vielä aika tavalla!

PS. Miksi miehille suunnatut t-paidat on aina hirmusti paljon kivempia kuin naistenmallit? Kukaan muu huomannut tämmöstä seikkaa? :D Mä oon monesti hypistellyt kaupassa kivan näköistä teepparia ja sitten tajunnut, että jaa, tää on miesten. Oon mä aika monta kertaa semmosen sitten ostanutkin - en tosin itselleni vaan poikaystävälle :D Koska aina voi lainata!!

19.6.2016

Herkullinen Daim-kakku

Aiemmin tällä viikolla tuli tehtyä aivan taivaallisen hyvää Daim-kakkua. Resepti ei ole omani, vaan alunperin Hellapoliisin, ja minä puolestani kopion  reseptin Suklaapossun blogista. Muistan tehneeni tätä samaista kakkua monta vuotta sitten, mutta jostain syystä jäänyt sen jälkeen unholaan. Voin kertoa, ettei jää enää!

IMG_6520 IMG_6522 
Daim-kakku (sopiva halkaisijaltaan 22 cm vuokaan)

pohja:
2 kananmunaa
2 dl sokeria
½ dl öljyä
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta
1½ tl leivinjauhetta
3/4 dl maitoa

täyte:
2½ dl maitoa
1 1/4 dl vaniljakreemijauhetta
2 kpl Daim-patukkaa

päällinen:
200 g Marabow Daim-suklaata
3/4 dl kuohukermaa
2 kpl Daim-patukkaa

Valmista pohja vatkaamalla kananmunat ja sokeri kuohkeaksi, paksuksi vaahdoksi. Lisää joukkoon öljy. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja sekoita taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Voitele esim.  irtopohjavuoka ja jauhota se mantelijauheella. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes se on kauniin värinen ja taikina alkanut irrota vuuan reunoista. Anna jäähtyä hieman ja kumoa sitten vuuasta pois. Anna jäähtyä hieman lisää ja leikkaa sitten kahteen osaan.
Täytteen valmistus: Sekoita vaniljakreemijauhe maitoon, kunnes seos on tasaista ja paksua. Levitä kakkupohjan päälle. Pilko Daim-patukat pieneksi muruksi ja ripottele vaniljakreemitäytteen päälle. Aseta toinen kakkupohja täytteen päälle.
Päällisen valmistus: laita kerma ja pilko suklaa mikron kestävään astiaan ja lämmitä alhaisella teholla, kunnes suklaa on sulanut. Sekoita tasaiseksi massaksi. Laita jääkaappiin hetkeksi "kovettumaan", jotta päällinen ei valu liiaksi kakun päälle kaadettaessa. Kun suklaa on hieman jähmettynyt, kaada se kakun päälle tasaisesti. Pilko päälle vielä loput kaksi Daim-patukkaa. 

18.6.2016

Sadepäivän positiiviset

Kolmas sadepäivä putkeen, ja mieliala on viime päivinä ollut vähän down monestakin eri syystä ja jopa vähän stressiä, mutta aattelin, että sen sijaan että märehdin asioita, joihin mulla ei juuri tällä hetkellä ole oikeastaan edes mahdollisuutta vaikuttaa, niin voisin keskittyä, kuten yleensä, niihin pieniin positiivisiin asioihin, joita kyllä löytyy jokaisesta päivästä :) 

IMG_5963 IMG_6518 IMG_6536 
- Ensimmäisenä tietenkin edessä häämöttävä ulkomaanmatka. Jo sen ajatteleminen muutaman kerran päivässä auttaa ylläpitämään jokseenkin hyvää fiilistä! Budjetti on vielä monesta seikasta riippuen hieman auki, mutta pienemmälläkään budjetilla matkustaminen ei haittaa. 

- Eilen Netflixiin pamahtanut OITNB:n 4.tuotantokausi. En ole sarjan suuri fani, mutta oli kiva saada uutta katseltavaa! Aloitin myös pari päivää aiemmin katsomaan American Horror Storya, josta en ole vielä ehtinyt oikein muodostaa mielipidettä. 

IMG_6353 IMG_6652 IMG_6486 
- Maailman paras äiti, joka kylään tullessaan tuo monesti jotain kivaa mukanaan. Tällä viikolla sain pitsakiven ja kaksi Iittalan lasia ♥ 

- Veikkauksen eBingo. Halvin peli maksaa 0,10 senttiä. Todella koukuttavaa ja omalla tavallaan säälittävän hauskaa :D Voittoa ei edellisellä kerralla tullut (pelasin aika monta peliä...), mutta joskus kokeilen uudestaan! 

IMG_6534 IMG_6617 IMG_5971 
- Eilen saadut kehut takapuolestani. Kyseessä oli toki tuttu asiakas, joka oli vieläpä ihan hyvässä nousuhumalassa, mutta vastaavanlaisia kehuja olen saanut viimeksi reilu vuosi sitten (ei pelkästään siis pyllystä vaan ulkonäöstä ylipäänsä :D), joten kyllähän se nostatattaa mielialaa, oli vastapuolen arviointikyky sitten missä kunnossa tahansa. 

- Päivä päivältä paremmassa kunnossa oleva kasvojen iho, uusilla kokeilemillani tuotteilla on selkeästi tehoa :) 

IMG_6529 IMG_6651 IMG_6657 
- Helsingin reissulta Mangon alennusmyynneistä löytynyt ihana paita. Se maksoi 5 euroa enemmän kuin olin sallinut itselleni aleista ostaa (hinta alennettna 15e), mutta oli pakko. Piste. 

- Erittäin hyvin onnistunut tällä viikolla leipomani Daim-kakku. Tästä on tulossa vielä myöhemmin reseptiä! 

IMG_6546 
- Tämä iloinen pikkukoira. Miten tuota kuvaa katsomalla ei voi tulla itsekin edes vähän paremmalle tuulelle?