30.6.2015

Joutavia sääjorinoita ja kesäfiilistelyä

IMG_4783 IMG_4753 IMG_4767 IMG_4827 IMG_4790 IMG_4748 IMG_4770 IMG_4830 IMG_4781 IMG_4758 IMG_4792

Enpä taida olla ainut, jolla olo on kuin uudesti syntyneellä ja tuhkasta nousseella parin kesäpäivän jälkeen. Kuinka hyvältä kylmä siideri voikaan maistua, kun sen nauttii ihanasta ilta-auringosta nauttien piknikillä? Eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että kuumina ja aurinkoisina päivinä Lahden satama /Karis vaan on ihan must-paikka. Tai ehkä Santa Fé:n terassi. 
Tällä hetkellä mun nenä on totaalisen tukossa ja taivaalta ropisee sade, mutta ei anneta sen masentaa. Loppuviikon sääkartta nimittäin lupailee aika mielekkäitä kelejä, vaikka harmikseni en niistä täysin pääsekään nauttimaan, koska olen tiiviisti töissä kiitos Summer Up -viikonlopun, mutta ainakin festarikävijöitä sää näyttäisi hellivän! 

Nyt mun täytyisi käydä muistikortin kimppuun, jossa liuta kuvia odottaa käsittelyä. Homma täytyisi saada suht kondikseen vielä tänään, sillä loppuviikon aikataulu on tosiaan sen verran tiukka, että vaikka aikaa koneella kököttämiseen löytyisikin, niin energiaa ehkä ei. Taidanpa myös haukata palasen tosta äidilleni tekemästä pekaanipähkinäpiirakasta!

Daisies

IMG_4843 IMG_4849 IMG_4863 IMG_4881 IMG_4855
toppi Forever21 / hame Forever21 / tennarit H&M / chocker Claire's

Tilasin jo viime vuoden puolella Forever21:n alennusmyynnistä tuon päivänkakkaraisen halkiohameen ja tähän päivään saakka se on lojunut käyttämättömänä kaapissa odottaen päivänvaloa. Mä olen ilmeisesti ehtinyt kevään aikana kerryttää pari lisäsenttiä vyötärölle tai sitten tehnyt sovituksen äärimmäisen nopeasti, sillä hieman meinaa vyötäröä kiristää. Ei auta muuta kuin hankkiutua niistä eroon! (Ja niiden lisäksi vielä parista muustakin, heh.)
Samaiselta merkiltä Dublinista hankittu toppi sen sijaan on ihan lemppari jo tässä vaiheessa ja näin jälkikäteen harmittaa suuresti, etten hankkinut sitä myös viininpunaisena, kuten alunperin meinasin. Mä olen just niitä ihmisiä, jotka mainion jutun löytäessään (oli sitten kyse oikeastaan mistä tahansa) hamstraa niitä useamman kappaleen.

29.6.2015

Leffahyllyn suosikkeja

Mun on pitänyt tehdä leffa-aiheista postausta ties kuinka kauan, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Mikä on jokseenkin ristiriitaista, koska elokuvat on hyvin olennainen osa elämääni. Viime aikoina olen tosin keskittynyt katsomaan enemmän sarjoja (koska se on myös helppoa, sarjoissa on monta tuotantokautta ja sen voi pistää vain pyörimään jatkaen siitä mihin viimeksi jäi, kun taas elokuvat yleensä katsotaan kerralla ja sitten pitäisi taas pähkäillä minkä sitä katsoisi seuraavaksi), mutta mulle on ihan tyypillistä katsoa monta leffaa viikossa.
Useimmiten vuokraan elokuvia, varsinkin uutuuksia, enkä juuri koskaan osta elokuvia täyshintaisina, vaan hamuan niitä esim. Anttiloiden alelaareista tai netistä cdon.comista tai discshopista. Ja tietenkin katson Netflixistä. Mutta tällä kertaa ajattelin nimenomaan esitellä oman olohuoneeni leffahyllyn lemppareita, ja katsotaan vaikkapa niitä Netflix-suosituksia sitten myöhemmin!

Tässäpä siis suosikkejani neljässä eri kategoriassa, nimeä painamalla pääsee Youtubeen elokuvan traileria katsomaan. Elokuvista itsestään en sen enempää jaksa tähän rustailla omaa henk.koht. mielipidettäni lukuunottamatta, kaikki tarvittava tieto löytyy kätevästi IMDb:stä.

IMG_4738

Otetaan ensin ne parhaimmat, eli pätkät, joille minä annan täydet viisi tähteä. Näitä olisi varmaan vielä pari lisää (kuten vaikkapa itsestään selvänä Sormusten herrat, jotka kyllä löytyy kotoa mutten viitsinyt ottaa niitä mukaan), mutta kovin montaa näitä ei ole. En ole mitenkään erityisen nirso elokuvien suhteen ja olen katsonut kaikki omistani leffat aika moneen kertaan läpi, mutta nämä on kyllä ylitse muiden. Nämä kaikki on myös todella pitkiä, mutta juuri siitä mie tykkään. Jos leffan kesto on alle puolitoista tuntia, olen hyvin ennakkoluuloinen (mikä on sinällään naurettavaa koska ei hyvän elokuvan tarvitse välttämättä olla pitkä).
Jokaisella näistä elokuvista on yhteistä se, että ne saa ainakin omat kyynelkanavani aukeamaan riemukkaasti.

Dances With Wolves (Tanssii susien kanssa)
Tämä on ihan mahtava elokuva! Olen nähnyt tämän ehkä 4-5 kertaa ja jokaisella kerralla se on yhtä koskettava, hauska ja ajatuksia herättävä. Itseäni on aina kiinnostanut Amerikan alkuperäiskansat, intiaanisodat, Amerikan sisällissota ja ns. villi länsi.

Taas Amerikan alkuperäiskansoja...tämä on hieman erilaisempi elokuva siinä mielessä, että kuvaa ja harvasanaista kerrontaa on elokuvan kestoon nähden huomattavasti enemmän kuin vuoropuhelua, mikä on virkistävää vaihtelua ja toimii tässä pätkässä ainakin omasta mielestä ihan loistavasti. Joku voi pitää tätä tylsänä ja hidastempoisena, mutta omasta mielestäni tämä on ihana ja pysäyttävä.

En edes tiedä miten tätä lähtisi purkamaan, tämä on vaan ihan huikea. En ole mikään Tom Hanks -fani, mutta kyllä se äijä on leffat osannut valita.

The Legends of the Fall (Intohimon tuulet)
Tämä on jostain syystä ehkä lempparein elokuvani ikinä. Anthony Hopkins on ihan loistava ja kuola valuu Brad Pittiä katsoessa. Mutta ne ovat sinällään sivuseikkoja, koska elokuva itsessään on kaikessa yksinkertaisuudessaan, traagisuudessaan ja kauneudessaan ihan mahtava. 

IMG_4736

Mä olen aina pitänyt elokuvista, jossa on hyvä musiikki ja kiinnitän ihan kaikkien leffojen musiikkiin huomiota, mutta sitten on näitä varsinaisia musiikkielokuvia (ei välttämättä musikaaleja). Nämä ovat genressään ihan erilaisia kuin edelliset, mutta silti kaikki nämäkin olen nähnyt ties kuinka monta kertaa.

Tyttöjen leffa ja collegeläppää sekä pinnallisia romansseja yhdistettynä poplauluihin? Kyseenalaisia vitsejä? Mitä tässä voi muuta sanoa kun toimii! Olen valehtelematta nähnyt tämän varmaan ainakin 4 kertaa enkä ole vieläkään kyllästynyt. En ole nähnyt vastikään ilmestynyttä kakkososaa, mutta voin kertoa että oon vuokraamon edessä tönöttämässä heti kun se ilmestyy dvd:lle!

Tämä on omaan makuuni ihan mielettömän onnistunut pätkä! 80-luvun rokkia ja mahtava näyttelijäkaarti, tämä leffa yksinkertaisesti vaan rokkaa. Tom Cruise on hervoton ja vaikka coverit ei mitään maailman onnistuneimpia olekaan, tai varsinkaan alkuperäisten veroisia, tulee tätä leffaa katsellessa silti äärimmäisen hyvä mieli ja toivoisi, että pääsisi itsekin matkustamaan 80-luvulle.

Burlesque (Burleski)
Tämä leffa nyt on jokseenkin niin klisee ja aika pitkälti vaan uusintaversio 90-luvun lopun hittileffasta Coyote Ugly (joka multa myöskin löytyy hahah) hieman paremmilla lauluosuuksilla, koska Christina Aguilera. Mutta jotenkin tää on niin kepeää, piristävää ja ennalta-arvattavaa hömppää, että tätä jaksaa aina silloin tällöin katsella.

Tää menee myös kastiin viisi tähteä, mutta päätin laittaa sen tähän kategoriaan, kun kyseessä on kuitenkin puhtaasti musikaali. Muistan kun käytiin elokuvissa katsomassa tämä ja totesin ettei ikinä enää, oli jotenkin niin kamalaa tulla ulos salista naama turvonneena ja kyyneleistä kirjavana :D Koko elokuvassa on puherepliikkejä tosi vähän ja kaikki on melkeinpä laulua. Suosittelenkin katsomaan tämän ilman tekstityksiä, koska suomennokset on vähän kömpelöitä. Tässäkin näyttelijäkaarti on mitä mainioin ja hienoa on, että kaikki laulaa ihan itse!

IMG_4742

Toimintaelokuvat on sellaisia, joita katson suhteellisen vähän, koska useimmiten liikaa nyt on vaan liikaa. Erikoistehosteissa, aseissa, vauhdissa ja mitä kaikkea näitä nyt on. Toimintakomediat tai seikkailuelokuvat sen sijaan on jees, koska niissä toiminnan ja räiskinnän osuus on useimmiten tasapainossa kaiken muun kanssa. Toimintakomediat on useimmiten myös aika varma valinta missä tahansa seurassa, koska kukaan ei todennäköisesti pitkästy kuoliaaksi ja kukaan ei ala vollottaa. Näiden lisäksi Pirates of the Caribbean - Mustan helmen kirous on yksi älyttömän hyvä pätkä, sekä myös sellainen kuin After the Sunset.

Stardust (Tähtisumua)
Tämä leffa taitaa olla vähän suurelta yleisöltä tuntematon, vaikka tässä on todella nimekkäitä näyttelijöitä. Tämä tosin onkin pitkälti sellainen koko perheen elokuva ja jonkun mielestä vähän lattea, mutta itse tykkään paljon, koska kaikki satu-jutut on ihania. Nimimerkillä monta Disney-leffaa hyllyssä (jätin ne tosin suosiolla pois tästä katsauksesta).

Tämähän alkaa jo lähtökohdiltaan olla kuta kuinkin täydellinen elokuva: pääosissa Angelina Jolie ja Johnny Depp. Jo jälkimmäinen ainakin omalla kohdalla takaa sen, että elokuva on ylipäätään katsottava. Ja katsottu onkin! Toki näissä tämän kaltaisissa "fiksuissa" toimintakomedioissa, (jossa juoni mutkittelee vähän miten sattuu ja juuri kun luulee tietävänsä jotain niin kaikki kääntyykin päälaelleen) se ensimmäinen katselukerta on aina paras, koska se on se ainoa kerta kun pystyy yllättymään, mutta siitäkin huolimatta tämä on niin toimiva kokonaisuus, että katsottu on useaankin otteeseen.

Snow White and the Huntsman (Lumikki ja metsästäjä)
Taas satujuttuja...mulla löytyy myös toinen viime vuosien Lumikki hyllystä, joka sekin on oikeastaan ihan hauska, mutta tämä on jotenkin synkempi ja todellisempi, joten tykkään tästä enemmän, vaikka pääosassa onkin kirjavista ilmeistään tunnettu Kristen Stewart.

Mulla on myös se lähtökohta, että Cameron Diazin tähdittämät leffat on useimmiten ihan katsottavia, vaikka ne useimmiten onkin vähän sellaisia kohelluskomedioita (Bad Teacher, Sex Tape, What Happens in Vegas). Tämä elokuva on taas sarjaa toimintakomedia ja musta varsin onnistunut sellainen, tämäkin on nimittäin tullut katsottua useampaan otteeseen (okei tässä vaiheessa pitää sanoa että elokuva saa olla oikeasti TODELLA huono, etten jaksaisi katsoa sitä uudestaan. En tiedä onko mulla joku ongelma...) Tää viihdyttää ja naurattaa, piste! 

IMG_4744

Todennäköisesti katson eniten komedioita, koska ne on helppoja, useimmiten vähän tyhmiä ja samalla pystyy puuhastelemaan helposti jotain muutakin, eli ei tarvi keskittyä kympillä jos haluaa pysyä mukana. Mutta kaikista eniten tykkään kuitenkin kunnon draamaelokuvista. Mitä pidempi, sen parempi. Mitä enemmän itken, vielä parempi. Mä jostain syystä nautin siitä että saan käpertyä sohvan nurkkaan ja varata viereen pinkan paperia ja lopputeksteistä en ikinä näekään mitään kiitos turvonneiden silmien. Tämä siis luonnollisesti tapahtuu vain yksinollessani ja tietoisesti vältän sellaisten elokuvien katsomista seurassa, joilla on edes pieni mahdollisuus itkettää.

An Unfinished Life (Kesken jäänyt elämä)
Lajityypissään taas vähän semmoinen elokuva, että valtaosa kokee varmaan tylsäksi, koska loppujen lopuksi elokuvassa ei edes tapahdu paljon ja on aika hidastempoinen. Itse kuitenkin tykkään tämän lajityypin kuvista, koska ne on loppujen lopuksi lähimpänä todellisuutta. Tykkään monista Lasse Hallströmin ohjaamista elokuvista (Gilbert Grape, Casanova, Safe Haven) ja Jennifer Lopezista, niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin.

Tämän elokuvan olen katsonut varmaan kaikista maailman elokuvista useimmiten. Syitä on monia, olen katsonut sen ensimmäisen kerran kun en ollut vielä koskaan seurustellut, sitten kun olin suhteessa, sitten eronneena... ja kaikilla niillä  kerroilla se on antanut jotain uutta ja erilaista. Sitä paitsi Ryan Goslingia ei vaan voi vastustaa. Ja Rachel McAdams on ihana. Ja koska elokuva alkaa sanoilla, jotka yksinkertaisesti kiteyttävät hyvin pitkälti oman ajatusmaailmani: "I am nothing special, of this I am sure. I am a common man with common thoughts and I've led a common life. 'There are no monuments dedicated to me and my name will soon be forgotten, but I've loved with all my heart and soul, and to me, this has always been enough'."

Silloin kun tämä leffa ilmestyi, ajattelin että jes, kerrankin jotain uutta! Jotain erilaista. Ja niinhän tämä myös on. Matthew McConaugheyn ja Jared Leton roolisuoritukset on sitä paitsi äärimmäisen hienot, joten jo ihan niiden takia tämä elokuva on katsomisen arvoinen.

Vähän semmoista nimetöntä draama-hömppää kategoriassa jos kerron tästä jollekin, niin vastaus on "en ole ikinä kuullukaan". Muun muassa siihen minä leffavalintoja tehdessäni tähtäänkin, että en välttämättä ole ensimmäisenä valitsemassa ja katsomassa arvostelumenestyksiä ja muiden hehkuttamia pätkiä, vaan tämänkin tilasin netistä kotiin vain pelkän trailerin ja annetun kuvauksen takia. Ja onneksi tein niin, koska tämä on hyvinkin tätä päivää ja koskettava, vaikka taas jonkun mielestä ehkä enemmänkin tylsä. Tylsää on olemassa monenlaista, nimimerkillä itse pidin viimeisintä Hobitti elokuvaa tylsänä ja mielikuvituksettomana.

Crazy, Stupid, Love. (Hölmö hullu rakkaus)
Yksinkertaisesti ihana. Hauska, vähän hupsu ja toisaalta aika fiksukin. Tässä vaan omasta mielestäni kaikki natsaa.

The Help (Piiat)
Koska ihana Emma Stone! Ja koska tasa-arvoisuus ja samanlaiset ihmisoikeudet ja rasismi ovat jokseenkin itselleni läheisiä ja tärkeitä asioita (ei sillä tavalla kuitenkaan, että jaksaisin toistaiseksi olla aktiivisesti mukana missään tai paasata aiheesta julkisesti, koska en ole siihen tarpeeksi fiksu) ja siksi tämän kaltaiset leffat on itselleni mieluisia (kuten myös vaikkapa 12 Years a Slave ja On aika tappaa), koska hyvän leffan tai hahmon tuntee myös siitä, että se onnistuu nostattamaan esimerkiksi kiukkua.

Siinäpä niitä oli kerrakseen! Ensi kerralla voisin tosiaan listata leffoja Netflixistä ja muutenkin sellaisia, joita ei vaan jostain syystä omasta leffahyllystä löydy, mutta jotka kuitenkin on katsomisen arvoisia tai muuten vaan ajanvietteeksi (mulla on aika mittava lista tolla hömppäkomedia puolella, että jos joku sattuu sellaista tarvitsemaan :D) Oliko näissä mukana jotain teidän omia suosikkeja?

Netflixistä löytyy Dallas Buyers Club, Intohimon tuulet ja Kesken jäänyt elämä.

27.6.2015

Tuomio: liian laiska

IMG_4637 IMG_4651 IMG_4649
mekko Penneys / neule Forever21 / kengät Nly Trend / laukku Seppälä


Tiedättekö, olen viime aikoina havahtunut miettimään, että olen oikeasti tosi laiska ja saamaton. En kaikilla elämäni osa-alueilla, mutta joillakin. Kuten jonkin erilaisen tekemisessä. Suunnitellaan risteilyä syksyksi parin kaverin kanssa ja se sai minut tajuamaan, ettenhän mie oikeasti koskaan tee mitään. En ikinä käy missään (jos mun kuukausittaisia Kouvola-vierailuja ei lasketa tai satunnaisia piipahduksia Hyvinkäällä tai Riihimäellä). Joo, onhan se omien työkuvioiden ja koiranomistajuuden kannalta hieman hankala toteuttaa mitään extempore-juttuja, mutta tekeehän muutkin niin. Ja tietääkseni näillä ihmisillä on edelleen työpaikat sekä lemmikit tallella.

Olen tyytyväinen elämääni ja pidän siitä, mutta ehkä pieni potku persauksille ja ovesta ulos astuminen useammin ei tekisi haittaa. Mie vain viihdyn niin hyvin itsekseni, että harvoin tulee mieleen, että voisi tehdä jotain muutakin. Ajattelin ottaa itselleni haasteeksi tehdä asioita enemmän ja käydä useammissa paikoissa, astua ulos ns. mukavuusalueeltani. Onhan mulla jo ihan hyvä alku: ensi viikolla ehkä Helsinkiin näkemään vanhaa kaveria, heinäkuun alussa tädin kanssa kesäreissulle Ideaparkiin, loppukesästä mökille ja syksyllä sinne risteilylle. Ja vaikka tää ei taas menisi niin kuin elokuvissa niin onhan hyvin suunniteltu kuitenkin puoliksi tehty!

Onko teillä samanlaisia tapoja, jumittua kotiin ja unohtaa, että ihan tavallisina päivinäkin voi ottaa irtiottoja ja tehdä jotain erilaisempaa?

26.6.2015

Hämmennyksestä ja valinnoista

IMG_4549 IMG_4613 IMG_4623 IMG_4676 IMG_4555 IMG_4615 IMG_4686 IMG_4551

Olen hämmentynyt. Samalla tyytyväinen. Minulla on asiat hyvin, ainakin jos vertaa moneen moneen muuhun. 
Silti päädyn miettimään, voisinko olla parempi, tehdä paremmin. Täytän kuukauden päästä 23 ja tuntuu, että elämässä olisi pitänyt saavuttaa jotakin. Monilla ikäisilläni on jo lapsia, oma asunto, oma auto tai muuta vastaavaa. Minulla ei ole niistä mitään, mutta lainaa on silti. Joskus mietin, olenko tehnyt jotakin väärin tai huonosti. Onko valitsemani polku loppujen lopuksi se, mikä estää minua tavoittelemasta noita asioita, tai ainakin lykkää niitä kovin paljon tuonnemmaksi. 

Mietin näitä asioita, vaikka tiedän, että se on turhaa. Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta omistaa paljon ja olla jotain suurta. Tai edes erityisen merkittävä. Haluan olla onnellinen ja seikkailla. Olla todistamassa jokaista auringonnousua itselleni sopivalla tavalla.
Se mitä yritän itselleni sanoa, lienee kai se, että on ihan ok, että välillä pelottaa. Epäillä omia valintojaan ja kyseenalaistaa kaiken, mitä luuli tietävänsä. Oppiakseen jotain uutta ja katsomaan asioita uudesta perspektiivistä. Lopputulos on tietenkin omissa käsissä. Antaako pelolle vallan ja juoksee karkuun vai käyttää pelkoa voimavaranaan ja kohtaa jokaisen edessä häämöttävän haasteen ja epäilyksen silläkin uhalla, että joku niistä voi nujertaa. 

Ei, edessäni ei tietääkseni häämötä mitään oikullisia haasteita tai asioita, joita pitäisi oikeasti pelätä, mutta henkilökohtaisesti pelkään herääväni jonakin aamuna, ja huomaan, että niin monta aamua ja päivää on mennyt ohi, enkä ole osannut elää niitä. Elää niitä niin, kuin minä haluan, vaan niin, kuten joku toinen haluaa. 
Tiedän, ettei minun kuulu tavoitella sellaisia asioita, kun joku toinen. En halua omaa asuntoa, en autoa, enkä lapsia, en ainakaan vielä. Siksi minun tulee lopettaa selittely itselleni siitä, että olen jotenkin huonompi. Enkä tarkoita tällä kaikella vain niitä elämän isoja asioita, vaan ihan jokapäiväisiä, pieniä päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkällä tähtäimellä hyvinkin paljon siihen, millaisia ihmisiä olemme. Haluan tehdä, kokea ja olla asioita omista syistäni, omalla tavallani. Yritän kai tällä tekstillä selittää itselleni, että niin kuuluukin, vaikka se kuinka ihmetyttäisi ulkopuolisia. Ja joskus minua itseänikin.

Ja niin, sitten en enää olekaan niin hämmentynyt. Tiedän, että juuri tässä minun kuuluukin olla, juuri tällaisena, näiden ihmisten kanssa. Eikä siksi, että tarvitsen jotain, vaan koska haluan antaa jotain. Ja juuri siitä lähtökohdasta haluan kohdata jokaisen auringonnousun.


Tulipa diippiä settiä. Hyvää viikonloppua kaikille siitä huolimatta!

24.6.2015

Olenko ainoa...

IMG_4525 IMG_4534 IMG_4524
jumpsuit Bull&Bear / neuletakki New Yorker / sukkahousut H&M / laukku Second hand / kengät H&M


...kuka tietää tasan tarkkaan, minne matkustaisi, jos aikamatkus olisi mahdollista? (Bon Jovin keikalle -88 tai -89, 90-luvun alkukin kävisi)

...kenen mielestä tämän hetkinen trendi sisustaa kaikki valkoisella ja mahdollisimman pelkistetysti, on loppujen lopuksi hyvin tylsä, epäkäytännöllinen ja persoonaton?

...kuka omistaa ties kuinka monet kengät, mutta loppujen lopuksi valitsisi aina tennarit tai varsikengät? 

...kuka ei voi sietää Juissi-mehuja ja ihmettelee, miksi kukaan edes ostaa niitä? (joo olen miekin niitä nuorempana juonut)

...kuka aloitti kaikki ylemmät lauseet sanalla joka/jonka, mutta sisäinen kielioppinatsi potkaisi ja kehotti korjaamaan?

...kenen mielestä on ihan luonnollista olla koukussa kaikkea yliluonnollista tai muuten vaan fantasiamaailmaan sijoittuviin/käsitteleviin tv-sarjoihin? (True Blood, Game of Thorenes, Vampyyripäiväkirjat, Twin Peaks, Supernatural...veikkaan että seuraava sarja jonka aloitan noudattaa samaa kaavaa...)

...kuka kuuntelee Youtubesta vain musiikkia (ja todella harvoin katsoo jotain tutoriaali-videoita) ja ihmettelee aina tyyppejä, jotka aloittavat lauseensa "hei ootko nähny sen videon youtubessa..." ja sitten kyseessä on vielä joku ihan älytön (tosin hyvin mahdollisesti myös hauska) pätkä. Mistä tyypit kaivaa näitä??

...kenen kynnet on aina ihan hirveässä kunnossa?

...kuka on todella huono hallitsemaan kehon motoriikkaa, eikä pysty soittamaan esimerkiksi edes tavallista peruskomppia rummuilla?

...kuka tietää vastauksen kysymykseen "jos sinun pitäisi valita kolme herkkua, joita söisit loppuelämäsi ajan, niin mitkä ne olisivat?"? (porkkanakakku, omenapiirakka ja mutakakku, siis sillä oletuksella että saisin bonukseksi vaniljajätskiä kahden viimeisen kanssa)

...kuka ei tykkää lähtökohtaisesti mistään viinistä? (mutta yritä opetella, nimimerkillä valkkaripullo hyllyllä. Sain sen tosin.)

...kuka ei voi ymmärtää ihmisiä, joilla on jatkuva pätemisentarve ja pakko saada sanottua se kuuluisa viimeinen sana? (juuri taannoin mittelin erään mummon kanssa puoli yhdentoista aikaan illalla siitä, kun koirani oli irti aidatulla alueella, joka ei tosin ollut koirapuisto, mutta täysin hylätty ja käyttämättömäksi jätetty alue. En vieläkään ole ymmärtänyt, miksi kyseinen henkilö koki asiakseen alkaa motkottamaan minulle siihen aikaan illasta, kun ketään muita ei edes ollut liikenteessä)

...kuka jättää kukat mieluiten luontoon tai kauppaan eikä osaa pitää kasveja kotona?

...kuka käy kotona yksin ollessaan vessassa ja suihkussa ovi auki?

...kuka inhoaa naapureihin törmäämistä rappukäytävässä, vaikka lähtökohtaisesti pitääkin ihmisten kanssa höpöttelystä?

23.6.2015

Kana-fetapiiras

Tämä kyseinen piirakka oli aikoinaan meidän perheen suosikki ja tein sitä tosi usein (todennäköisesti hieman erilaisena versiona, koska alkuperäistä reseptiä en muistanut eikä se ollut saatavillani), mutta jotenkin se jäi vähitellen unholaan. Jostakin mielen uumenista se kuitenkin muistui mieleeni ja se tuntui sopivalta huikopalalta tähän melko kesäiseen vapaapäivääni.

IMG_4665
Kana-fetapiiras (sopiva tavalliseen piirasvuokaan)

pohja:
150 g voita tai margariinia
1½ dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
½ dl piimää
täyte:
200 g broilerin fileesuikaleita
fetajuustoa
kirsikkatomaatteja
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
2 dl juustoraastetta
suolaa, pippuria, basilikaa
päälle rucolaa

Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin. Sekoita pehmenneeseen voihin kaurahiutaleet ja vehnäjauhot, sekä hieman suolaa, ja nypi murumaiseksi, tasaiseksi massaksi. Lisää vähitellen piimä ja vaivaa tasaiseksi massaksi. Laita taikina jääkaappiin tekeytymään noin puoleksi tunniksi.

Levitä taikina piirasvuokaan reunoja myöten, pistele pohjaan reikiä pohjaan haarukalla. Esipaista pohjaa 175 asteessa noin 10-15 minuuttia. Tällä välin esivalmistele täytteen komponentit: paista kana ja mausta maun mukaan. Leikkaa tomaatit halki. Yhdistä kerma ja kananmunat sekä mausteet ja vatkaa sekaisin.
Kun pohja on esipaistunut, lado täytteen sen päälle: kanat, fetajuustokuutiot, tomaatinpuolikkaat, munakerma ja lopuksi juustoraaste. Paista piirakkaa vielä puolisen tuntia 175 asteessa.
Anna valmiin piiraan jäähtyä hieman ja laita päälle reilusti tuoretta rucolaa. 

IMG_4669 IMG_4674

21.6.2015

Pink

IMG_4578 IMG_4592 IMG_4602
farkkutakki New Yorker / paita H&M / hame Second hand / kengät Line Collection / kaulakoru Glitter

Rankkoja nämä vapaat viikonloput, onneksi näitä ei ole useammin :D No ei vaan, eilinen meni iisisti pari hassua drinkkiä juoden (olisi voinut mennä enemmänkin, mutta ostamani likööri oli niin hanurista että raja tuli hyvin nopeasti vastaan ja koko juomisen meininki hävisi olemattomiin) ja sitten kotiin nukkumaan. Tänään on sitten puolestaan käyty kyläilemässä poikaystävän vanhemien luona ja pitkällä kävelyllä. Loppuillan loikoilen kyllä Netflixiä tuijottaen ja otan dippikasvikset viereen! Huomenna sitten taas töihin, mutta seuraava vapaa onkin jo tiistaina :)

EDIT: Menin sitten säätämään blogin ulkoasun kanssa oikein urakalla ja yhdessä vaiheessa tilanne oli tosiaan niin sekava ja epätoivoinen, että piti piilottaa koko blogi hetkeksi. Tämä on vieläkin kesken (oh really) mutta nyt ei enää oma hermo kestä tätä koodien kanssa näpertelyä, joten annetaan tämän toistaiseksi olla nyt tämän näköinen. 

20.6.2015

Väsynyt juhannusneito

Juhlittiin eilen porukalla luonani juhannusta ja mä olen väsyneempi kuin parin työpäivän jälkeen? Tai ehkä juju piileekin just siinä - takana 10 päivän duuniputki ja sen päälle kun vaihtaa vielä vapaalle ja nappaa pullon (pullot) kainaloon niin olo on jota kuinkin kuin olisi katujyrän alle jäänyt. Voin vaan kuvitella millaiset maailmanloppu -fiilikset on huomenna, sillä tänään olisi vielä tiedossa toinen kierros :D Ulkona porottava aurinko voisi olla hyvä tsemppari, mutta sen sijaan ainakin täällä Lahdessa sää on mitä masentavin. Toivotaan että tää mun kello kolmen "aamukahvi" auttaa!

IMG_4508 IMG_4509 IMG_4522 IMG_4511
neule Forever21 / toppi Vero Moda / hame Pull&Bear / kengät Nly Trend / kaulakoru Glitter

Alun pienistä ongelmista huolimatta (eli meikäläisen naama, silmät on oireilleet allergian takia parin viikon ajan ihan hirmuisesti ja vielä eilen aamulla ne oli todella arat, turvonneet ja punaiset, mutta kyllä ne siitä sitten illaksi tokeni silmätippojen ja allergialääkkeiden läträämisen ansiosta ja pääsin laittamaan meikitkin naamaan! Ja mikä parasta, tilanne ei suinkaan ole katastrofaalinen tänä aamuna niin kuin tuosta voisi olettaa vaan silmät on tukevasti päässä eikä edes tuvoksissa!) ilta oli tosi onnistunut ja hauska! 

Nyt mä koitan ryhdistäytyä ja kerätä voimia tähän iltaan, ja mietin jopa pitäisikö sitä vetäistä perinteinen juhannustukka, eli pinkkiä väriä päähän kuten edellisenä vuonna.

18.6.2015

Asukuvia menneisyydestä

Parissa blogissa on vilahtanut kuvakatsauksia vuosien takaisiin asukuviin ja ajattelin tehdä hieman samalla tavalla! Omat kuvani ei tosin kovin kovin kaukaisuuteen mene, sillä aloitin bloggaamisen vuonna 2011 ja Flickriin ruperin kuvia lataamaan vasta seuraavana vuonna. Ja koska olen piilottanut edellisen blogini niinkin hyvin, ettei edes itselläni ole käyttöoikeuksia siihen, kaikista vanhimmat kuvat jäänee sinne (ehkä hyvä niin). Onnistuin kuitenkin omista kuvatiedostoista löytämään pari vanhempaa otosta.
Ainoa merkittävä muutos kuvien välillä lienee tukkani, joka pomppii vuorotellen ihan tummasta vaaleaan ja sitten taas punaiseen... niin, ja löytyyhän sieltä ne rastatkin!

asuja asuja2 asuja3 asuja4 asuja6 asuja5 asuja7 asuja8

Jos haluaa tonkia lisää meikäläisen kuva-arkistoja (ja näitä vanhoja asukuvia), niin se onnistuu Flickrissä, sillä siellä on suurinpiirtein kaikki. Noin puolen vuoden ajan taisin käyttää Photobuckettia jossakin välissä, kun Flickr ei toiminut tai jotain.
No mutta, mitäpä mieltä olette tästä tyylikatsauksesta? Suurinta osaa kuvissa näkyvistä vaatteista en enää omista enkä osaa edes pukisi päälleni nykyisin (kuten vaikka kesäkuun 2012 kuvat), mutta tunnustan kyllä kaikki jotenkin itseni näköisiksi. Tyylissä ja pukeutumisessa mulla on aina ollut aika vahva ja jokseenkin persoonallinen ote, mutta ei kuitenkaan mikään erityisen massasta poikkeava. Tärkeää itselleni tyylissä on vaihtelevuus ja vähän sellainen ennakkoluulottomuus, enkä halua näyttää samalta päivästä toiseen vaan yhdistellä rohkeasti erilaisia tyylejä. 
Mikä näistä on teidän lemppari ja onko siellä joku niin vanha lukija, että muistaa noita edellisen blogin asuja? Omat lempparit on toiseksi alimmat kuvat eli lokakuu ja kesäkuu 2014 sekä tuo alin, noin kuukausi sitten otettu kuva.