8.6.2015

No se napa

IMG_4277 IMG_4294 IMG_4303 IMG_4290
toppi Bershka / neuletakki New Yorker / hame H&M / kengät Jess / aurinkolasit Sheinside / korvakorut Claire's

Sehän nyt on päivänselvää - mulla ei ole fitnessmimmin kroppaa. Voisi olla, muttei ole. Tykkään herkutella (liikaa) ja olen laiska. Tulos: liikaa sitä tässä ja tuossa. Toinen fakta: minulla on kurjan näköinen iho. Arpia ja rupia kroppa täynnä. Kolmas fakta: otin teippipidennykset pois pariksi viikoksi, jotta saan tuon jäätävän tyvikasvun värjättyä ja hiukset muutenkin hieman levättyä.
Tuomio? Ulkonaliikkumiskielto.
No ei vaan. Mutta aina kesän tullen varsinkin kaksi ensimmäistä seikkaa nousevat hyvinkin pinnalle omassa mielessäni. Kehtaako laittaa päälle sitä tai tätä, onko shortsit törkeän näköiset ei niin kiinteiden ja jokseenkin möykkyisten reisieni kanssa. Kaupassa saa etsiä superkatseella toppeja ja paitoja, jotka oikeasti ylettyvät vyötärön alapuolelle - meikäläisen jenkkakahvoilla kun ei voi pikkutopeissa liihottaa. Mites käsivarret sitten? Eihän niitä saa piilotettua kaiken maailman kivojen neuleiden alle!

Sitten tajuan, että vastaavanlaisista asioista on turha murehtia. Vaikka pyrinkin muuttamaan elintottumuksiani niin, että esimerkiksi vuoden päästä en tunnistaisi reisiä omakseni jos katsoisin niitä nyt tai kulkisin keskivartalo paljaana joka paikassa ilman huolen häivää (tämä tosin vaatii vähän muutakin kuin fyysisiä muutoksia), niin ei minun silti tarvitse nytkään piilotella kroppaani muiden katseilta. En häpeä omaa fyysistä ulkomuotoani millään tavalla, vaikka en siihen aina peiliin katsoessa tyytyväinen olisikaan. Shotsit paljailla säärillä ei ehkä ole mikään meikäläisen pukeutumisbravuuri eikä aiheuta vihellysryöppyä perään, mutta kukaan ei taatusti oksenna tai juokse piiloon. Tai saa niinkin tehdä, jos siltä tuntuu. Mutta minun ei tarvitse reagoida siihen mitenkään. Minun ei tarvitse perääntyä ja piiloutua. 

Joku voi olla sitä mieltä, ettei muiden kuin hyväkuntoisten ja -kroppaisten tulisi käyttää imartelevia tai vartalon osia paljastavia vaatteita ja ovathan he osittain oikeassa - useimmiten tämän kaltainen tyyli ja vaatteet näyttävät sellaisten ihmisten päällä paremmilta. Mutta loppujen lopuksi kyse ei ole siitä, kuinka monta vyötörörengasta paidan alta erottaa tai miltä toisen sääret näyttävät, vaan siltä, miten kyseinen ihminen itsensä ja tyylinsä kantaa. Joten vaikka minä en ole tänä(kään) kesänä elämäni kunnossa, noin niin kuin fyysisesti, niin aion silti olla minä, jokaista epäkohtaani myöten ja elää niiden kanssa. Niiden piilottaminen ei vie ongelmaa pois. Aion seisoa rohkeana ja itsevarmana pullajaloillani ja sitten joskus, kun aika ja paikka on oikea, vielä rohkeampana ja itsevarmempana kaksi kertaa paremman näköisemmillä jaloillani.
Ja tästä samasta syystä vedin päälleni asun (jota tosin pohdin pariin otteeseen että voinko laittaa sitä) ja annoin sen navan välillä vilahtaa hapsujen alta.

Toivoisin muiden siellä päätteen toisessa päässä ajattelevan samoin ja unohtaa muiden arvostelun bikineissä tai muuten vain vähissä vaatteissa - se vain korostaa omia puutteita muissa ominaisuuksissa.

6 kommenttia:

  1. Näytät tosi kivalta!

    Olen huomannut, että nyt kun vartalostani huolimatta olen pukenut itselleni mieluisia vaatteita esim. hameita ja t-paitoja, joita olen aiemmin vältellyt paksujen raajojeni takia, minusta on tullut itsevarmempi ja vähemmän itsekriittisempi kuin huppariin ja lökäreihin kääriytyneenä. Jes. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja jee, mukava kuulla :) ja niinhän se vähän on, että itse ne kaikki epäkohdat parhaiten näkee ja olettaa muiden katsovan itseään samalla tavalla, vaikka todellisuudessa niinhän ei ole - ja siinä se soppa sitten onkin valmis.

      Poista
  2. Ootpa nätti ja ihanan toi asu! Sun banneri on kans tosi piristävä!

    Olen samaa mieltä postauksen aiheen kanssa! Itsellänikään ei ole mitään fitness-kroppaa, koska herkut maistuu liian hyvin... :D mutta ei se haittaa! Aion silti kulkea kesällä shortseissa ja bikineissä, jos se on jollekin ongelma niin voivoi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti sulle piristävästä kommentista! :)

      Ja just oikea asenne! Monesti nimittäin puolikorvalla kuullut tai netistä lukenut juttua "miten joku kehtaa kulkea ton näkösenä" (en siis itsestäni mutta yleisesti :D) tms. (toki itsekin tulee joskus ihmeteltyä esim. jotain äärimmilleen vietyjä tyylejä mutta hiljaa omassa mielessä) Tämmöset ihmettelijät ei varmaan tiedosta, että itsevarmuus ja itsensä kanssa sinuna oleminen ei muodostu kokonaan ulkoisista ominaisuuksista. Tai ainakaan omasta mielestäni ei pitäisi.

      Poista
  3. Oppisinpa itsekkin hyväksymään itseni tälläisenä... Ja uskaltaa uskaltaa uskaltaa! Se vaan tuntuu olevan hirmuinen kynnys lähteä ovesta ihmisten ilmoille, kun tuntuu että se loistaa minusta kilometrien päähän että voivoi ompas toi naikkonen aika mahakas ja muuta sellaista.... Haluaisin niin olla rohkea (ja saada semmoinen ihana maha). Sitä harjoittelen kovasti. Tylsääkin tylsempi huppari tuntuu olevan jonkinlainen sovelias piilo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä harmillista :( Mutta aivan varmasti onnistut vielä saavuttamaan hyvän itsetunnon ja mieleisen kropankin, kun annat projektille aikaa! Tsemppiä kovasti sinulle äläkä turhaan piiloudu huppariin :)

      Poista