30.4.2016

Nude

IMG_4168 IMG_4174 IMG_4172 IMG_4177 takki Bershka / mekko H&M / kengät New Look

Huhtikuun viimeistä viedään! Huhtikuu oli ainakin itselleni vähän sellainen plaah-kuukausi, joten toukokuu on enemmän kuin tervetullut! Ja, kuukausi meikäläisen ensimmäiseen osaan kesälomasta! Meillä on onneksi niin pieni työyhteisö, että lomat sai käytännössä mihin kohtaan halusi, eikä koko lomaa tarvitse lomailla kerralla, niinpä omani ovat toukokuun lopusta melkein kesäkuun puoliväliin ja toinen puolisko sitten elokuun alussa. Koska Suomen kesä on arvaamaton, niin tolla tavalla luulis niiden hyvien säiden osuvan edes jompaan kumpaan pätkään, mieluusti tietysti molempiin!
Lisäksi haluaisin tässä pitää pienen muistopuheen edesmenneelle kahvinkeittimelleni. Olit niin kaunis. En tiedä onko tervettä kiintyä keittiön pienlaitteeseen noin kovasti, mutta oikeasti se oli sellainen asia, mistä pystyin olemaan melkein ylpeä! Tosin pannu oli muotoiltu äärimmäisen epäkäytännöllisesti... ei hätää, mulla on jo uusi keitin, mutta ulkoisilta ominaisuuksiltaan se ei täytä vanhan paikkaa :( Pystyn ehkä silti jatkamaan elämää. Ehkä.
Mie toivotan teille äärimmäisen hauskaa vappua, vaikka ainakin täällä Lahdessa sää on mahdollisimman epävappumainen ja omalla kohdallani tää ei eroa normaalista viikonlopusta millään tavalla. Toivotaan, että huomenna vappusää suosisi pikkaisen enemmän! Huomenna blogissani käynnistyy myöskin blogihistoriani ihka ensimmäinen arvonta, eli tulkaahan kurkkimaan jos sellainen kiinnostaa! :)

Moments

IMG_4058 IMG_4150 IMG_4164 IMG_4142 IMG_4062 IMG_4160 IMG_4153 IMG_4192 IMG_4132

28.4.2016

On Heels

IMG_4085 IMG_4102 IMG_4084 IMG_4120 takki H&M / neulepaita Second hand (Vila) / housut H&M / kengät H&M

Huh, että voi ihmistä ramasta. Eilinen ilta venähti vähän pitkäksi, kun aloin katsomaan uutta sarjaa Netflixistä... En nyt tiedä onko sarja mitenkään erityisen koukuttava (ainakaan tähän asti), mutta niin omituinen, että pakko katsoa seuraava jakso että josko siinä selviäisi tarkemmin mistä on kyse :D Tässä vaiheessa vois olla myös ihan korrektia kertoa sarjan nimi, elikkä Hemlock Grove. Joo mä tiedä, mun sarjamaku on vähän erikoinen... Tänään en ole sen kummempia tehnyt kuin että ystäväni kävi kylässä ja käytiin keskustassa piipahtamassa. Kohta olisi tulossa "anoppi" kahville, sillä meidän koiravanhus täyttää tänään 11-vuotta ja pitihän mun ilman muuta kakku leipoa! Huomenna pitäisikin sitten jaksaa suunnata töihin jo aamupäivästä ja koko vappu meneekin sitten siellä. Ei tosin haittaa, en usko että olisin vappua mitenkään sen erikoisemmin viettänytkään.
Mutta! Vaikka te vappua vähän rankemmin juhlisittekin, niin kannattaa olla kuulolla loppuviikosta, mulla olisi nimittäin kiva pieni yllätys luvassa ;) Siitä lisää sitten myöhemmin! Nyt mä koitan olla vaipumatta uneen ja käydä herättämässä tuon toisen kauneusunia vetävän tyypin, hihii. Ja keittää ihan hitokseen kahvia!

27.4.2016

On matka pitkä, voi käydä mitä vaan

Löysin tämän pari kuukautta sitten kirjoittamani tekstin luonnoksista, ja tämä sateisena alkanut, mutta koko ajan poutaantuva keskiviikko päivä on mielestäni oikeastaan aika jees hetki julkaista tämä.


Kirjoitin poikaystävälle whatsapp-viestin:

Eikä saa vaipua itsesääliin vaan kyllä asiat jotenkii järjestyy! Ei ehkä parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta järjestyy kuitenkin. Elämäähän tää vaan on :)

Loppujen lopuksi viesti oli huomattavasti enemmän itselleni kuin poikaystävälleni. Pitäisi kai harrastaa tätä useammin, asioiden selittämistä jollekin toiselle, niin itsekin ymmärtää enemmän. Totuus on, että mulla on useammallakin elämän osa-alueella mennyt joskus paremmin ja olen viime aikoina keskittynyt ehkä vähän liikaakin niiden vatvomiseen itsekseni, sen sijaan että olisin tehnyt niille jotain. Okei, kaikkeen ei löydy ratkaisua sormia napsauttamalla, eikä kaikkeen elämässä löydy ratkaisua välttämättä ollenkaan, mutta silloinkin vaihtoehtona on hyväksyä totuus ja oppia elämään sen kanssa. On asioita, joihin voi vaikuttaa suoraan ja sitten asioita, joihin ei ensinäkemältä pysty vaikuttamaan mitenkään, mutta loppujen lopuksi palaset loksahtelevat paikoilleen ajan kanssa.

Elämä on pitkä (ainakin toivon mukaan) taival ja on itsestään kiinni, miten siihen suhtautuu. Kuten otsikossakin lukee, joka on lainattu Kotiteollisuuden kappaleesta Helvetistä itään, matka on pitkä ja mitä tahansa voi käydä. Ilman ennakkovaroituksia. Jos elämän ottaa liian tosissaan ja tekee siitä jonkinlaisen suorituksen, niin nämä ennalta-arvaamattomat asiat ja tapauksethan sotkevat sen kokonaan. Mä olen monesti ajatellut, että kohta 24-vuotiaana mun pitäisi oikeasti tietää asioista, itsestäni ja elämästä jotain hyvin olennaista, jonka turvin voin siintää kohti vanhuutta ilman huolen häivää, mutta eihän se niin mene. Meille syötetään ajatusta, että kun täyttää 18, eli tulee täysi-ikäiseksi, pitäisikin ykskaks olla valmis paketti, joka elättää itsensä ja parhaimmillaan pari muutakin, tietää mitä elämältään tahtoo ja hakea menestystä kaikkialta, minne kulkeekin. Sellainen tyyppi, joka sitten jo kolmikymppisenä on sellainen elämäänväsynyt kaikkitietävä tyyppi, joka valittaa kaikesta, tai vähintäänkin kyseenalaistaa kaikkien muiden ratkaisut.

En mä tiedä, ehkä mä olen huomaamattani luonut itselleni paineita siitä, millainen pitäisi olla. Lähinnä siis yhteiskunnan silmissä. Hyvin pärjäävä, vakituinen työ, onnellinen parisuhde, vähintäänkin asuntorahasto tai se oma asunto, paljon harrastuksia ja ystäviä sekä vähintäänkin hyvät taidot oikeastaan asiassa kuin asiassa, remontoinnista puutarhanhoitoon ja lastenkasvatuksesta ruuanlaittoon.

Mutta kysymys kuuluu: pitäisikö mun tietää, mitä mä haluan? Mun pitäisi haluta olla vastuullinen aikuinen ihminen, ja kyllähän mä tavallaan olenkin, mutta täällä äitini sohvalla nukkuen (vierailulla tosin vaan) mä en koe olevani yhtään sen aikuisempi kuin vaikkapa kaksi vuotta sitten. Näin ollen mun pitää ilmeisesti hyväksyä itsessäni se fakta, ettei musta ole rajojen sisälle. Mä teen asioita täysillä, miettimättä onko ne niitä ehkä kaikista fiksuimpia päätöksiä, kaikista kannattavimpia tulevaisuutta ajatellen. Mä myönnän, että mulle on ehkä liiankin helppoa elää hetkessä, miettimättä sen enempää jatkoa, mutta siinähän elämässä loppujen lopuksi ainakin omasta mielestä on kyse - että osaa tarttua ja elää hetkessä, koska ne on niitä asioita, joita sitten vanhana muistelee. Tai tää pätee ainakin omalla kohdalla ja miksipä ihmeessä mun sitten pitäisi muuttaa itseäni, että olisin parempi yksilö jonkun yleisen kaavan mukaan? Täytyy opetella olemaan tarkkailematta yleisiä mittareita, tilastoja ja kaavakkeita millainen täytyisi olla ja määritellä omat rajansa itse.

Joten kyllä. Elämä potkii päähän ja vähän muuallekin silloin tällöin, eikä aina tarjoa parastaan ja miten se voisikaan. En usko, että kenenkään elämä menee yhdellä laukaisulla maalista maaliin, vaan siinä välissä aina joku taho yrittää viedä pallon pois. Riippuu omasta pelitekniikasta ja halusta, saako sen pallon takaisin itselleen (siis mä en tiedä mistä tää urheilu-vertaus tähän väliin nyt tuli mutta menkööt :D). Ja toisaalta, tarviiko sitä välttämättä aina pelata niillä yleisellä tasolla hyväksytyillä säännöillä?

Mä olen sanonut noin sata kertaa aiemminkin, mutta sanon sen taas kerran, koska sitä ei yksinkertaisesti voi sanoa liikaa: asioilla on tapana järjestyä. Ne vaan järjestyy, tavalla tai toisella. Se epätietoisuus, tietynlainen epävarmuus ja jopa avuttomuus siinä välissä on jotain hermoja raastavaa, mutta kaikki elämässä on enemmän tai vähemmän väliaikaista. Ja sen turvin mä haluan uskoa, että mulla, tai kenelläkään muulla, ei ole mitään hätää. Esteet ja vaikeakulkuiset maastot ovat hidasteita, mutta kenellä tässä kiire mihinkään on? Mä en tiedä, kuinka kauaskantoiset tai pitkät vaikutukset ja seuraukset omilla tämän hetkisillä ns. vaikeuksilla ja ongelmilla on, mutta mä tiedän, että joka tapauksessa niistä selvitään. Ja eikös se loppujen lopuksi ole ainoa seikka, jolla oikeastaan on väliä? Aina asiat ei suju suunnitelmien mukaan, mutta uskoa omaan itseensä ja omaan tekemiseensä ei kannata menettää.

26.4.2016

En koskaan...

IMG_4012 IMG_3986 IMG_4008 IMG_4051 IMG_4016
takki Second hand / mekko Nly One / kengät New Look

... pelaa pleikkarilla, tai millään pelikonsolilla, enkä koskaan ole pelannut, ellei sitä yhtä kertaa lasketa, kun yritin pelata änäriä. Tai singstar-iltoja, mutta silloinkin joku muu on hoitanut ohjaimen käytön ja mä oon vaan pitänyt kiinni mikistä. Aattelin, että on ihan normaalia, ettei osaa pelata, mutta ainakin omassa tuttavapiirissä pelaajia kyllä riittää ja töissäkin työkaverit usein puhuvat pelaamistaan peleistä. Mutta, tarkoitus ei ole kyllä opetellakaan, olen tähänkin asti elämässä pärjännyt hyvin ilman tätä taitoa ja saanut vapaa-aikani kulumaan :D

... silitä mitään. Että jos kummeksutte mun ryppyisiä ja vekkisiä vaatteita, niin tulkaapa kattomaan meiän petivaatteita tai verhoja :D Mä en ole niin justiinsa tyyppinen ihminen, että mulle on aika sama, onko ryppyä vai ei. Kyllä mie silitysraudan omistan, mutta se on tuolla ullakolla ja jos mä jotain ryppyjä jostakin vaatteesta oi'on (ah suomen kieli) niin se tapahtuu suoristusraudalla, hahah.

... ole polttanut tupakkaa tai koskenut mihinkään nikotiinituotteisiin, enkä aiokaan.

... ole kunnolla ymmärtänyt Snapchattia. Kyllä mulla tunnukset on, mutta lähetän ainoastaan siskon kanssa kuvia ja videoita, enkä seuraa ketään muita eikä kukaan seuraa minua, kun en ymmärrä, miten tää homma toimii :D Että jos useampi ihminen lähettelisi mulle snäppejä pitkin päivää, niin mähän tulisin hulluksi. Ideana kyllä tosi kiva ja hauska, mutta mä oon vähän semmonen, että kattelen kuvia silloin kun tykkään esim. instagramista (josta nyt on lähinnä tullut enemmänkin jokaisen amatöörikuvaajan henkilökohtainen portfolio, mutta ei se haittaa), joten en mä varmaan koskaan aiokaan ns. julkistaa tiliäni ja lähettää kuvia jonnekin muualle kuin siskolleni.

... ole katsonut yhtään kokonaista jaksoa Frendejä. Eli siis kaikki Frendi -viittaukset, jotka muka kaikki tietää, niitä ei kannata viljellä meikäläisen ympärillä. Sama pätee kaikkeen Kummeli -läpyskään. Ja molempiin pätee se, etten varmaan aiokaan katsoa.

... ole ollut erityisen lapsirakas. Koko ikäni omassa lähipiirissä on ollut hyvin vähän muita lapsia ja niinpä kontaktit itseään reilusti nuorempiin pieniin ihmisiin on tosi vähissä, enkä useimmiten osaa suhtautua lapsiin mitenkään saati osaa sanoa niille mitään, jos sellainen tilanne osuu kohdalle. Joiltakin ihmisiltä lapsien kanssa oleminen tulee luonnostaan ja lisääntymistarve on suuri, mutta mulla ei ole näistä kumpaakaan. En sano, etten koskaan halua lapsia, mutta ainakaan tähän hetkeen ajatus tuntuu kaukaiselta ja jokseenkin vieraalta.

... haluaisi vastata, kun mulle soittaa joku tuntematon, josta näkyy pelkkä numero. Syynä tähän saattaa olla mm. lehtimyyjät tai laajakaistoja kaupittelevat operaattorit, joista ei meinaa päästä millään eroon ja useimmiten myös ajankohta on huono. Jätän siis usein vastaamatta, eli sinä tuntematon, jos olet numeroni jostain saanut, laita mieluummin tekstiviesti tai sähköpostia, sydämeni hyppää kurkkaan ja juoksen karkuun, jos puhelimeni soi silloin kun en sitä odota :D

... ole käynyt Tuuria pohjoisempana.

... muista ostaa kaikkea kaupasta, vaan mulle käy hyvin tyypillisesti, että aina jotain olennaista unohtuu. Saatan helposti käydä 4-5 kertaa viikossa kaupassa mikä luultavasti kuulostaa paljolta sellaisten fiksujen ihmisten korvaan, jotka osaavat suunnitella syömisensä viikoksi kerrallaan, mutta meikäläinen saa näitä spontaaneita leivontakohtauksia ja tosi usein joudun suorittamaan kaupassa käynnin jokseenkin tiukalla aikataululla ennen töitä tai töiden jälkeen, joten silloin monesti jotain unohtuu ja kauppaan on mentävä uudestaan.

... ole osannut käyttää kalenteria ja harvemmin kirjoitan menemisiäni tai tapaamisiani ylös mihinkään. Toisaalta mulla näitä on niin vähän, ettei ilman kalenteria pärjääminen sinällään ole mahdottomuus eikä mikään...

... lapsena omistanut sellaisia massatuotteita kuten Baby Bornia, Tamagotchia, Bratz-nukkeja, potkulautaa, skeittikenkiä, prinsessalinnoja jne. ja oli aina niin siistiä päästä leikkimään semmoisten kavereiden luo, joilla tämmösiä kaikkia hienouksia oli! 

... ole ollut rantalomalla tai muutenkaan Euroopan ulkopuolella. Toivoisin tämän faktan tosin muuttavan mahdollisimman pian, toivoo nimimerkki matkakuumetta.

... ole valkaissut hampaitani, vaikka kieltämättä joskus on käynyt mielessä. Mun hampaiden sävy on luonnostaan aika tummahko, ja melko runsas kahvin juominen ei ainakaan paranna asiaa. Toistaiseksi en kuitenkaan ole moiseen ns. turhamaisuuteen syyllistynyt, kun hampaat on muuten hyvät ja vitivalkoiset legot nyt ei yksinkertaisesti ole prioriteettilistan kärjessä. 

... ole voittanut missään arvonnassa :( 

25.4.2016

Folklore

IMG_3745 IMG_3764 IMG_3772 IMG_3740 paita H&M / hame Second hand / kengät DinSko / korvakorut ja reppu H&M

Ensimmäinen neljästä vapaapäivästä alkaa olla selätetty. Nämä vapaat tuli kyllä niin tarpeeseen. En oikein tiedä miksi, mutta viime aikoina on ollut vähän... en oikein edes tiedä, mikä olisi kuvaavin sana. Ei hankalaa, ei ikävää eikä mitenkään erityisen raskastakaan, mutta ehkä jollain tietyllä tapaa tukahduttavaa. Ajoittain on fiilis, että mun kädet on sidotut ja mä pystyn vaan katsomaan vierestä tekemättä mitään. Että tietyllä tapaa semmonen hallinta on ollut kadoksissa. Tämmösestä fiiliksestä mä haluan eroon ja tuntea itseni enemmän kokonaiseksi ja enemmän itsekseni. Tuntuu, että oon ollut jotenkin tuuliajolla muutaman kuukauden ja nyt on tarve saada kurssi korjattua ja suunnata jonnekin, missä mun on määrä olla. Löytää se sisäinen rauha ja tasapaino, joka syystä ja toisesta on horjunut. Lakata potemasta huonoa omatuntoa siitä, etten ole enemmän ja yksinkertaisesti olla enemmän olemalla vain minä. 

Sitruuna-marenkipiiras

No enhän mä sitten ennättänyt tätä reseptiä viikonlopun aikana julkaista, mutta yhtä hyvä se on maanantai aamupäiväkin! Leivoin hiljattain sitruuna-marenki muffinsseja, ja ajattelin nyt kokeilla tätä klassisempaa piirasta. Tämä on mukavan kirpsakka ja makea samaan aikaan ja sopii loistavasti kevääseen. Ohjeen otin tällä kertaa Kinuskikissan sivuilta, muutamia muutoksia tehden. 

IMG_3710


Sitruuna-marenkipiiras

pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
150 g voita/margariinia
½ dl vettä
sitruunakiisseli:
2 dl sokeria
4 rkl vehnäjauhoja
1 3/4 dl vettä
2 sitruunaa
5 keltuaista
50 g voita/margariinia
marenki:
5 valkuaista 
1 1/4 dl sokeria

Pohjan valmistus: ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja nypi yhdessä voin kanssa murumaiseksi massaksi. Lisää joukkoon vesi ja sekoita tasaiseksi, kiinteäksi taikinaksi. Voitele piirakkavuoka ja taputtele taikina sen pohjalle tasaisesti. Esipaista pohjaa uunissa 175 asteessa noin 15 minuuttia.
Kiisselin valmistus: käytä mielellään pinnoitettua kattilaa. Pese sitruunat hyvin ja raasta toisesta sitruunasta kuori pieneksi raasteeksi. Purista sitten molemmista sitruunoista mehu talteen. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset, jätä valkuaiset odottamaan sivuun hetkeksi. Sekoita keskenään jauhot ja sokeri, lisää vesi, sitruunamehu ja kuoriraaste ja sekoita tasaiseksi. Lisää sitten keltuaiset ja voi. Kuumenna seoasta liedellä koko ajan hyvin sekoittaen, kunnes se alkaa sakeentua ja pulpahtaa. Levitä esipaistetun pohjan päälle.
Marengin valmistus: vatkaa valkuaiset (huom. kuivat työvälineet!) kovaksi vaahdoksi lisäten sokeria joukkoon vähitellen. Marenki on tarpeeksi kovaa, kun se ei valu kulhosta edes sen ylösalaisen kääntämisestä. Levitä/pursota marenki sitruunakiisselin päälle ja paista uunin jälkilämmössä noin 15 minuuttia, kunnes marenki on saanut hieman väriä ja hieman kuivahtanut päältä. 

IMG_3715 IMG_3719

23.4.2016

H&M Shopping Haul

Tilasin pitkästä aikaa vaatteita H&M:n verkkokaupasta ja vaikka nää nyt onkin perushenkkamaukkaa, niin aattelin esitellä nämä näin erikseen, kun ei ole pitkään aikaan ostosten esittelyjä varsinaisesti ollut (ei tosin sillä, että se huono juttu olisi). Tilaamaan houkutti tuolloin voimassa olleet tarjoukset, eli 10% alennus koko valikoimasta ja lisäksi 30% alennus valikoiduista housuista. Varsinkin noi vaaleat farkut tuli tarpeeseen, koska aiemmat lempparifarkkuni kulutin loppuun ja toisekseen kaikki muut kuin mustat farkut olen joko itse leikellyt tai ostanut valmiiksi leikeltyinä. Näihin mä en kajoa! Tuo vaalea pitsimekko on ihan täydellinen, mulla on aiemmin ollut parikin vastaanlaista, mutta ne on lähteneet kiertoon minimaalisen pituuden takia. Kolmas kerta toden sanoo!

IMG_3660 paita 13,49 e 

IMG_3657 farkut 6,99 e ja 13,99 e 

IMG_3655 5 paria sukkia 7,19 e 

IMG_3668 off shoulder -mekko 13,49 e ja pitsimekko 22,49 e 

IMG_3661 toppi 8,99 e

Ensimmäisen kuvan paidan kanssa mulla on jo asukuvat odottamassa, kerrankin näin päin että mulla on juttuja enemmän kuin aikaa julkaista niitä :D Mutta palaillaan pian!

22.4.2016

Lately

IMG_3687 IMG_3588 IMG_3698 IMG_3679 IMG_3681 IMG_3672 IMG_3703 IMG_3701 IMG_3677

Aurinkoista (tai oikeastaan puolipilvistä) perjantaita! Mä olen ollut hereillä jo puoli kahdeksasta lähtien, kun yötä ollut äiti lähti kohti lentokenttää ja siskon luo Ruotsiin, ja tuo ihana pikkukoira jää meille viikonlopuksi hoitoon. Mä ehdin jo leipoakin yhden piirakan, mistä saatte reseptiä viikonlopun aikana :) 
Mutta edellä oleviin kuviin palatakseni, mainitsinkin aiemmassa postauksessa hakeneeni pari pakettia, jossa toisessa tosiaan oli muutamia leffoja sekä eri sarjojen tuotantokausia! Noissa sarjoissa riittänee katsottavaa vähäksi aikaa. Me tosin edetään kaikissa sarjoissa aika hitaasti, koska ollaan usein niin eri aikaan kotona, että yhteistä laatuaikaa telkkarin ääressä pääsee viettämään korkeintaan pari kertaa viikossa. Siksi mä kattelen Netflixistä samaan aikaan pariakin sarjaa, että on katsottavaa silloinkin, kun poikaystävä ei ole paikalla. No, anyways leffoista saatte varmasti kuulla lisää loppukuusta ilmestyvästä leffapäiväkirjasta :) Toisen paketin sisällön ajattelin esitellä kokonaan erillisessä postaukessa!
Mitä nuohon kosmetiikkatuotteisiin tulee, niin ne on löytöjä siskon tavaroiden kätköistä! Mulla ja äitillä on iso kasa sen tavaraa säilytyksessä ja tuossa viikolla kun etsittiin muutamia juttuja mitä äiti siskolle vie, niin löytyi nuo ja mähän laitoin heti viestiä, että onko näille käyttöä. Ei ollut, joten mie sain pitää! Tuo Make Up Storen tumma mattaruskea on ihan täydellinen, edellinen (eri merkkinen, mutta suht saman värinen) alkoikin olla aika loppuun kulutettu. Hajuvesi sen sijaan on Versace Woman, ja vaikka tuo pullo itsessään on ehkä maailman rumin ja halvan näköinen, niin tuoksu on ihan kiva ja pirtsakka. Ei ehkä sellainen, minkä itselleni varta vasten hankkisin, koska tykkään vähän mausteisemmasta meiningistä, mutta mulla on työpaikalla kaapissa aina yksi hajuvesi, jota voi tarpeen tullen suihkia ennen töitä/töiden jälkeen peittämään rasvan hajua ja tää sopii siihen tarkoitukseen oikein hyvin. 

Mitäs muuta? Sain äitiltä farkut ja vähän leikkelin niitä. Huomasin vasta näitä kuvia muokatessani, että tuo vasemman puntin reikä on aaiika epäsymmetrinen :D Mut mitäs tuosta! Mun on tarkoitus luultavasti leikellä näitä hieman lisää, kunhan kelit lämpenee! Vaikka tuolla ulkona aika viileä onkin, niin bongasin silti kevään ensimmäisen luonnonkukan! Mä jatkan tätä perjantai aamupäivää nyt meikkauksella ja iltapäivällä se ois sitten suunnattava iltavuoroon. Loppuun mun on vielä pakko linkata tämä video, jolle oon nauranu vedet silmissä eilisillasta saakka... :D

21.4.2016

Kinuskinen nyhtöpulla

Bongasin eräästä reseptikirjastani hyvänkuuloisen pullareseptin, tai koska kirja sisältää amerikkalaisia reseptejä, oli kyseessä enemmänkin cinnamon roll -tyyppinen leipomus, mutta mie väänsin tätä vähän enemmän pullamaisempaan muotoon. Kai tätä voisi melkeinpä bostonkakuksikin kutsua, mutta eikös tämä nyhtö -termi ole enemmän tämän päivän juttu ;) Reilusti kanelia ja kinuskia, niin tulee ihanan mausteinen ja tahmea leivos! Mä olen tehnyt tätä nyt kahteen otteeseen ja tämä on hävinnyt vuuasta alta aika yksikön (pääsyyllinen toki allekirjoittanut...), mutta tää maistui myös muille herkuttelijoille enemmän kuin hyvin, vaikka joukossa oli myös ei niin suuria pullafaneja. Tästä mun tokasta satsista ei tullut ihan yhtä tahmean näköinen, mutta lopputulos oli kuitenkin hyvä :) Vielä överimmän tästä saisi tomusokerikuorrutteella, mutta sitä mulla ei ollut kaapissa, joten jäi väliin.

IMG_3578

Kinuskinen nyhtöpulla

taikina:
50 g hiivaa
5 dl kädenlämpöistä vettä
3/4 dl sokeria
ripaus suolaa
maun mukaan kardemummaa
1 kananmuna
12-13 dl vehnäjauhoja
70 g voita
täyte;
80 g voita
1½ dl sokeria
2-3 tl kanelia maun mukaan
1½ dl kinuskikastiketta

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen, sekoita joukkoon sokeri, suola ja kardemumma. Lisää noin kolmasosa jauhoista ja sekoita tasaiseksi. Sekoita joukkoon kananmuna. Lisää jauhoja vähän kerrassaan ja vaivaa taikinaa käsin. Lisää loppuvaiheessa huoneenlämpöinen, notkea voi tai voisula. Vaivaa taikina huolella, kunnes se on kiinteää, notkeaa ja irtoaa kulhon reunoista sekä käsistä. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa peitettynä noin puoli tuntia. Tällä välin valmista täyte sekoittamalla sokeri ja kaneli huoneenlämpöiseen, notkeaan voihin.
Kauli taikinasta ohut levy, tai pari, kuten minä tilan puutteen takia ja levitä täytettä tasaisesti taikinalevyn päälle. Kääri levy tiukaksi rullaksi ja leikkaa noin viiden sentin levyisiksi paloiksi.
Voitele uunivuoka ja pursota pohjalle puolet kinuskikastikkeesta. Laita pullapalat vieri viereen mahdollisimman tiukasti vuuan pohjalle, kunnes vuoka on täysi. Pursota loppu kinuskikastike pullien päälle. Paista uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin.
Huom! Koska itse tein hieman pienempään uunivuokaan, jäi mulla taikinaa yli ja tein ihan tavallisia korvapuusteja lopputaikinasta :) 

IMG_3580 IMG_3583

20.4.2016

Earthy Tones

IMG_3590 IMG_3627 IMG_3622 IMG_3625 takki Gina Tricot / jumpsuit Bull & Bear / kengät H&M / korvakorut Claire's

Viikon ainoa vapaapäivä ja se on melkein ohi! Mihin tämä aika oikein katoaa?! Tuntuu, että vastahan mä heräsin. No, tämän päivän aikana on kuitenkin tullut tehtyä yhtä sun toista: enimmäkseen yritetty päästä eroon punaisista ja turvonneista silmänympäryksistä, mutta siinä samalla skypetetty tunti siskon kanssa, leivottu (reseptiä tulossa myöhemmin!), kävin hakemassa pari pakettia, käynyt koiran kanssa lenkillä, tehnyt ruokaa ja äsken katsottiin kolme jaksoa Harper's Islandia (vieläkö joku muistaa tän kauhudraaman?) ja pessyt pyykkiä. En oikeestaan tiedä miksi piti luetteloida kun mitään erikoista noissa missään ei ole :D Kuin myöskään ei ole tässä asussa, paitsi että mun hiukset kaipaisi vielä yhden raidoituskerran lisää... täytyy kuitenkin oottaa vielä hetki, ettei putoo se viimeinen vähäkään omista kiharoista pois, hehheh. No mutta, josko mulla ois naama huomenna vähemmän turvonneessa kuosissa niin saisin kuvattua pari juttua ja nyt tää likka painuu suihkun kautta joko leffan pariin tai sitten tuijottamaan Suitsia! Palaillaan ensi kerralla järkevämpien/informatiivisempien (onkohan tuo nyt oikea komparatiivimuoto...) juttujen kera!