23.8.2015

Homemade macarons

Henkilön, kuka ei eläessään ole maistanut aitoja, oikeita macaron -leivoksia, on ehkä vähän huono lähteä opastamaan muita niiden teossa, mutta tässäpä sitä ollaan! Sain muutama kuukausi sitten lahjaksi pari leivonta-aiheista kirjaa, joista toinen sisälsi ties kuinka monta ohjetta juuri näihin leivoksiin. Olen monesti halunnut niitä kokeilla, mutta aina se on jäänyt, koska mielikuva on ollut juuri se, että macaronsien teko on älytöntä näpertämistä ja kaikinpuolin hankalaa. Vaan eipäs olekaan! Onhan näissä toki hieman enemmän tekemistä kuin tutuissa ja turvallisissa muffinseissa, muttei kuitenkaan liiaksi. Omat luomukseni nyt eivät ulkonäöllisesti onnistuneet läheskään täydellisesti, mutta kuitenkin niin paljon paremmin kuin uskalsin toivoa, joten tässäpä pienehkö opas noiden söpöjen leivonnaisten maailmaan!

IMG_6544

Näidenkin herkkujen makumaailmassa vain mielikuvitus on rajana, mutta ensikertalaisena päädyin mahdollisimman simppeliin, eli turvalliseen vaniljaan. Minulla sattui olemaan punaista elintarvikeväriä kotona, joten halusin tehdä näistä vaaleanpunaisia (näin jälkikäteen katsottuna väriä olisi voinut lisätä vielä reilummin), mutta sen voi hyvin jättää poiskin, tai käyttää jotain toista väriä.

Vaniljamacaronit (n. 16 kpl)

80 g mantelijauhetta (eli 1 pussi)
2 dl tomusokeria
2 isoa tai 3 pienempää munanvalkuaista
50 g tavallista sokeria
punaista elintarvikeväriä
Täyte:
4 rkl voita
vaniljajauhetta
2 dl tomusokeria

Saamassani kirjassa oli niin hyvät, selkeät kuvalliset ohjeet, että nappasin aukeamasta kuvan: 

IMG_6787

Teksti näkyy hieman kehnosti, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi: tomusokeri ja mantelijauhe sekoitetaan keskenään, valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, tavallinen sokeri sekä elintarvikeväri lisätään joukkoon ja lopuksi tomusokeri-manteliseos lisätään vaahtoon kolmessa osassa, jokaisen lisäyksen jälkeen massa sekoitetaan hyvin (ei vatkata). Viimeisen lisäyksen jälkeen massan pitäisi olla aika kovaa, joten se sekoitetaan pehmeäksi, niin että se valuisi hitaasti nuolijasta/kauhasta. Tämän jälkeen massa laitetaan pursotuspussiin käyttäen tavallista, pyöreäpäistä tyllaa (tai jos pursotuspussia ei ole, esim. tavallinen pakastuspussi ajaa saman asian, kun sen kulmaan leikkaa pienehkön reiän). Leivinpaperin päälle pursotetaan pyöreitä nokareita, joiden halkaisija on 2-4 cm, riippuen kuinka isoja haluaa tehdä (reseptin alussa laskettu 16 kpl meinaa noin 3 cm halkaisijan macaroneja). Kun kaikki on pursotettu, kannattaa uunipeltiä kopauttaa reilusti, että ilmakuplat häviää. Tämän jälkeen kiekkojen annetaan kuivahtaa huoneenlämmössä puolisen tuntia.
Macaronit paistetaan uunissa n. 160 asteessa 10-15 minuuttia, hieman uunin tehosta riippuen. Varsinkin ensimmäisen pellillisen kohdalla kannattaa tarkkailla jo viiden minuutin jälkeen. Jos kiekot näyttävät yhtään saavan väriä tai pinnan halkeilevan, kannattaa uunin lämpötilaa pienentää.

Täytteen tekeminen on kaikista helpoin ja vaivattomin homma: ota voi huoneenlämpöön pehmenemään ja sekoita siihen tomusokeri sekä vaniljajauhe niin että massa on tasaista. Sitten se vain levitetään jäähtyneiden macaronkiekkojen väliin (noin 1 teelusikallinen per kiekko) ja painetaan toinen kiekko päälle. Itse sirottelin lopuksi vielä tomusokeria luomuksien päälle, mutta kun jatkossa kiekoista tulee nätimmän näköisiä, niin eipä sitä oikeastaan tarvitse tehdä :)

IMG_6541

Ilman täytettä macaronkiekot säilyvät ilmatiiviissä rasiassa reilun kolme päivää ja täytettynä jääkaapissa pari päivää. Kirjan mukaan leivokset on parhaimmillaan huoneenlämpöisinä muutaman tunnin täytteen lisäämisestä. Täytteettömät macaronsit voi myös pakastaa, eli näitä voi tehdä juhliin yms kätevästi jo etukäteen, kunhan muistaa ottaa kiekot ajoissa sulamaan ja lisää vain täytteen.

Nämä itsetehdyt macaronit oli meikäläisen ensimmäinen kerta kun niitä söin, joten en oikeastaan tiennyt mitä odottaa yltiömakeuden lisäksi. Täytyy ihan rehellisesti myöntää, ettei varsinaisesti ole mun juttu. Näitä söi tyytyväisenä yhden (tosin sehän se idea onkin...) ja se riitti. Äitini ja siskoni kuitenkin antoivat näille erittäin tyytyväisen vastaanoton, samoin poikaystäväni ja koirani, haha. Ja vaikka itselläni ei mitään täydellisyydentavoittelu -addiktiota olekaan, niin kyllähän näitä nyt on perhana uudestaan tehtävä, että siitä ulkonäöstä tulee vielä parempi! Täytyy myös pikkuisen säätää uunin kanssa (no okei uudessa asunnossa erilainen uuni, joten ken tietää millaisen lämpötilan se vaatii näiden paistoon), sillä itselläni ensimmäisen pellillisen kiekot pääsivät aavistuksen verran liian rapsakoiksi. 

Mutta kaikille itseni kaltaisille hieman skeptisille, mutta kokeilunhaluisille kotikokeille: kannattaa ehdottomasti kokeilla! Paljon helpompaa ja nopeampaa, kuin sitä ennakkoluuloisesti ajattelee. 
Ensi kerralla mä ajattelin ehkä kokeilla suklaanmakuisia tai jotain vihreän värisiä.... ja samainen kirjahan sisältää myös lukemattoman määrän erilaisia whoopie -reseptejä, joten niistäkin tulette varmaan syksyn mittaan kuulemaan!

IMG_6540

2 kommenttia: