Tatuoitu

Tatuoinnit ja lävistykset eivät ole enää mikään kummajaisten juttu, kuten ne on joskus aiemmin enemmän olleet, mutta silti esimerkiksi omassa tuttavapiirissä molempia on aika vähän. Toisaalta vaikkapa tatuoinnit ovat monesti todella kalliita eikä opiskelijoilla tai vasta vähän aikaa työelämässä olleilla ole varaa sijoittaa moiseen. Ja koska tatuoinnin ottaminen vaatii rahaa, mietitään ja pohditaan sitä tatuoitavaa kuvaa/kirjoitusta ehkä aika kauankin.

Itselläni on kolme tatuointia ja yksi lävistys (jos ihan perinteisiä reikiä korvalehdessä ei lasketa ja jotka on tehty ampumalla luoja ties kuinka kauan aikaa sitten), mutta en erityisemmin mainosta niitä, koska ne ovat aika pienikokoisia eivätkä mitään huippua tatuointitaidetta. Ja kaksi niistä on sellaisessa kohdassa, ettei niitä aina näekään. Viimeisimmän ottamisesta tulee kohta neljä vuotta, ja vaikka halu palata tatuointipenkkiin on ollut koko ajan kova, on rahalle löytynyt aina jotain muuta käyttöä. Mulla on kuitenkin mielessä monta kuvaideaa, jotka vielä haluan iholleni otattaa. Mitään tatuointiliikevinkkejä en siis pysty antamaan, en edes tiedä onko ne puljut missä omani olen ottanut pystyssä enää... Ja no, iho on ollut koko kuluneen vuoden vähän siinä kunnossa, ettei siihen mitään oikein voi ottaakaan. Mä olen jokaisen kuvani otattanut kesän jälkeen, koska silloin iho on parhaimmassa kunnossa ainakin itselläni ja ei enää tarvi kauheasti suojailla kuvaa auringolta. 

Ensimmäinen, palmua kuvaava tatuointi on ensimmäiseni, ja halusin sen olevan pieni ja suht huomaamattomassa paikassa. Jos kysytte että miksi palmu, niin en osaa vastata :D Palmut on kivoja, heh. 

Toinen tatuoini on vasemmassa lapaluussa lentävä kolibri, johon siihenkään ei varsinaisesti ole mitään sen syvällisempää tarinaa. Siinä on käytetty mustan musteen lisäksi hieman valkoista. 

Kolmas tatuointi on oikeassa ranteessa ja kuva on vähän kehno, mutta siinä on kelttiläisvaikutteita omaava elämänpuu auringon sisällä. 

Kaikki nämä kuvat on vähän kuluneet (musta tuntuu että kuivaihoisena mulla kuluu jotenkin vielä helpommin?), mutta ainoastaan tuo ranteessa oleva kaipaisi vahvistusta. Ja sen sitten teenkin siinä samalla, kun joskus tulevaisuudessa tatuoijalle saakka pääsen.

Tatuoinnit ei ole itselleni mikään vakava juttu. Mikään näiden kuvien ottamisesta ei kaduta millään tavalla, koska ne eivät sillä tavalla ole mitenkään henkilökohtaisia. En välttämättä ottaisi vastaavanlaisia kuvia jos olisin samassa tilanteessa nyt, mutta siinähän se koko juju oikeastaan onkin. 

Seuraavan tatuoinnin ottaisin oikeaan käsivarteen tai vasempaan ranteeseen. Aiheetkin mulla on jo valmiina, mutten ole lähtenyt suunnittelemaan tai luonnostelemaan mitään sen tarkemmin. Täällä Lahdessa on kuulemani mukaan pari aika tosi hyvää tatuoijaa ja jonot on sen mukaiset, mutta olen päättänyt että ensin kerätään rahat, ja sitten vasta varataan aika. Jos varaisin ensin ajan, niin olisi todennäköisesti noin puoli vuotta aikaa säästää sitä rahaa, mutta esim. viime syksynä tatuoinnin ottanut työkaverini pääsi penkkiin melkein samantien peruutusajalla.

 

Industrial-lävistys löytyy multa oikeasta korvasta, jonka ottaminen oli kyllä ihan totaalinen hetken mielijohde ja se on asia, minkä jättäisin varmasti väliin, jos olisin etukäteen tiennyt, mikä vaiva siitä on. Itse lävistyksen ottaminen oli tosi kivuliasta ja en varmaan noin kuukauteen pystynyt nukkumaan oikealla kyljellä, koska korvaan sattui. Lävistys myös tulehtui kerran, mutta se onneksi parani. Alku oli siis todella hankala, mutta muuten ei ole kyllä ollut ongelmaa. Mulla on edelleen sama koru minkä lävistäjä siihen ottohetkellä survaisi, kun monesti unohdan kokonaan tuon olemassaolon, eikä se hiusten seasta kauheasti näykään. Muuta rustolävistystä en kyllä tuon jälkeen ole harkinnut :D

Mulla on myös ollut huulilävistys vasemmassa alakulmassa pari vuotta sitten ja tykkäsin siitä ihan hirmuisesti, mutta töiden takia olen joutunut siitä luopumaan. Voi olla, että saisin nykyisessä työpaikassa jopa pitääkin, mutta en ole viitsinyt ottaa uudelleen, koska tällä alalla niitä ei kuitenkaan hyvällä katsota. Huulikorun kanssa mulla ei ollut sen suurempia ongelmia, muutaman kerran onnistuin tulehduttamaan sen, mutta hyvällä puhdistuksella ne meni ohi nopeasti ja melko huomaamattomastikin. Korun vaihtaminen tosin alkuunsa oli ihan oma ohjelmanumeronsa, hahah. 

Että selaistapa tatointi- ja lävistystarinaa tähän perjantai-iltaan! Tai pitäisikö melkein sanoa tarinattomuudesta, sillä mitään suuria tunteita ja draamaahan nuo eivät pidä sisällään... ja sellaisen linjan aionkin pitää, ei mitään nimiä, eikä numeroita iholle. Tai mihinkään erityisen näkyvään paikkaan, kuten naamaan tai rintakehään. Omalla kohdalla tatuoinnit tai lävistykset (silloin kun oli vielä huulikoru) eivät ole vaikuttaneet työnsaantiin tai siihen, että ihmiset olisivat jotenkin erityisen pitkään katsoneet. Tosin, mä en nyt mitenkään huomiota herättävän näköinen ole muutenkaan :D Onko teillä tatuointeja tai lävistyksiä ja millaisia tarinoita teillä piilee niiden takana? Tai jos ei ole, niin oletko harkinnut ottavasi, minne ja millaisen? Mä laitan tähän loppuun vielä pari inspiraatiokuvaa siitä, millaisia juttuja mulla on mielessä tulevaisuuden tatuointeja silmällä pitäen! (Miksi halusin tehdä kuvasta tommosen pastellisen sateenkaarioksennuksen on itellenikin vähän epäselvää mut ei se mitään!)

kuva kuva kuva