Elokuun leffapäiväkirja

Aika palata normaaliin tahtiin ja sehän tarkoittaa näin kuun lopussa leffapäiväkirjaa! Koska heinäkuulta en vastaavaa tehnyt, niin tästä löytyy myöskin silloin katsotut leffat. Kokonaisuudessaan tämä katsottujen leffojen lista on vähän njäääh, mitään huippuhyviä ja ylläreitä mukaan ei niinkään mahtunut. Pidemmittä puheitta leffojen pariin!

The Legend of Tarzan (IMDb 6,6)

Pääosissa loistavat Alexander Skarsgård sekä Margot Robbie ovat upean näköisiä, Samuel L. Jackson ei tunnu ikääntyvän ja Christoph Waltzin roolihahmo yhtä inhottava kuin monesti aiemminkin, mutta ikävä kyllä nämä ainekset eivät riitä pelastamaan leffaa, joka on sekalainen läjä vähän sitä sun tätä. Vaikka tarina sijoittuu aikaan, joilloin Tarzan on 10 vuotta sitten lähtenyt viidakosta sivistyksen pariin, ja nyt erinäisistä syistä palaa sinne, on tarina jokseenkin irrallinen eikä mikään leffassa tunnu soljuvan luonnollisesti yhteen. Ihan viihdyttävä toimintaseikkailuhan tämä jossakin määrin on, mikäli ei kaipaa syvempää tarinaa tai monimutkaisempaa juonta. Heräsi kysymys, että miksi, miksi te teitte tämän, kun olisitte voineet tehdä kymmenen kertaa paremman?

Spotlight (IMDb 8,1)

Vuoden parhaimman elokuvan Oscarin anastanut tositapahtumiin perustuva leffa kertoo toimittajajoukosta, joka alkaa tutkia lasten hyväksikäyttötapauksia katolisen kirkon toimesta. Aihe on arka, vaiettu ja jopa hävetty, ja mitä pidemmälle toimittajat tutkimuksissaan pääsevät, sitä karmeampi ja suurempi kokonaisuuskuva alkaa hahmottua. Leffa itsessään ei ole järin jännittävä, eikä varsinaisesti edes kovin mukaansatempaava, sillä se on hitaammanlaisesti etenevä ja jotenkin kovin faktakeskeinen mikä nyt ei varsinaisesti ole huono juttu, kun tositapahtumiin perustuvasta elokuvasta on kyse, ja vielä etenkin tämän kaltaisesta aiheesta. Aihe on kuitenkin sellainen, että leffa on ehkä tarkoituksella jätettykin sellaiseksi kuin se on, aika vähäeleiseksi ja loppua kohden kasaantuvammaksi. Mistään jännäristä ei ole kyse, vaikka leffan traileri ehkä hieman harhaanjohtavasti antaakin ymmärtää, että kyseessä on tiivistunnelmaisempikin elokuva. Huono tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa ollut, ajatuksia herättävä etunenässä. Ehkä jotenkin kliseisesti juuri sellainen, jollainen parhaan Oscarin saanut leffa onkin.

The Perks Of Being A Wallflower (IMDb 8,0)

Mä olen aina aika ajoin lukenut positiivisia kommentteja tästä kyseisestä leffasta, mutta jostain syystä aiemmin mikään ei ole kuitenkaan kiinnittänyt huomiotani siinä määrin, että olisin leffan katsonut. Mutta nyt sitten päätin päästää irti omista ennakkoasenteistani ja onneksi tein niin, sillä tämä oli todellakin positiivinen ylläri! Niin herttainen ja sympaattinen, ja monella tapaa erilainen kuin high school elokuvat noin yleensä. Koskettava ja jollakin tapaa sellainen aito. Plussaa myös leffan soundtrackista, joka piti sisällään itseltäni aikoja sitten unohtuneen, mikä ei sinällään ole ihme, koska viimeksi olen kuullut sen joltakin äitini kasetilta ollessani lapsi: Dexy's Midnight Runnersin Come On Eileen. Lisää tämmösiä leffoja, jotka oikeasti pitävät sisällään muutakin kuin sitä kaikista ilmeisintä!

Stephen King's It (IMDb 6,9)

Koska pituutta tällä filmatisoinnilla on melkein 3 tuntia ja 15 minuuttia, on se useimmissa paikoissa luokiteltu minisarjaksi, mutta ei annata sen häiritä ja listataan se nyt leffoihin! Se on yksi niistä leffoista, joka mun on pitänyt nähdä kauan aikaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi! Kyseessähän on, kuten nimestäkin voi päätellän, Stephen Kingin tarinaan perustuva elokuva/sarja, joka kertoo joukosta nuoria, joita pahan voimat rupeavat piinaamaan mm. Pennywise -nimisen klovnin kautta. Tarina pomppii kahdessa ajassa, 60-luvulla henkilöiden nuoruudessa sekä nykyisyydessä, joka on kolmekymmentä vuotta myöhemmin. No, oliko tämä kolmen tunnin arvoinen ajankäyttötapa? Se on vähän siinä ja siinä - toisaalta kiinnostava ja erilainen kauhuleffa (jos tämän nyt siihen genreen voi tunkea, pelottava tämä ei kyllä ollut missään vaiheessa) mutta toisaalta vähän plaah. Haluamatta spoilata mitään täytyy kuitenkin todeta, että loppu oli aika löysä, siltä olisi odottanut ehkä vähän jotain enemmän. Koska kyseessä on kuitenkin kauhun mestarin tuotos ja olettaisin, että leffasta saisi pienillä säädöillä huomattavasti vakuuttavamman, niin jotenkin sitä toivoi, että mukana olisi ollut vähän enemmän ahdistusta. Musta on mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä lähivuosina uusintaversio, ilmestymisestä kun on jo yli 25 vuotta. Tässä nimittäin olisi ainekset ihan huikeaan uusintaversioon, mutta ikävä kyllä myös liiallisella erikoistehosteintoilulla ja kehnoilla näyttelijävalinnoilla myös täyteen floppiin.

The Invitation (IMDb 6,6)

Heti leffan alussa täytyy tarkastaa, mistä pääosassa oleva partasuu on tuttu. Pienen googlettelun jälkeen se selviää heti: kyseessä on sama jamppa, joka muinoin esitti tv-sarjassa O.C. Ryanin isoveljeä Treytä! Nyt kun tämä on selvä, voi leffa jatkua. Elikkäs, mies saa kutsun ex-vaimoltaan illalliskutsuille, jossa kokoontuu joukko vanhoja ystäviä. Pian alkaa kuitenkin käydä selväksi, että kuviossa on jotakin outoa, mutta kukaan muu ei tunnu huomaavan mitään erikoista, paitsi tämä partasuumme Will. Ja sen enempää en voikaan oikeastaan kertoa etten kertoisi jotakin olennaista leffan kulusta. Elokuva on kuitenkin heti alusta asti sen verran hämmentävä ja tietyllä tapaa kiinnostava, että katsoja koukuttuu ruudun ääreen saadakseen selvää, mistä tässä nyt on oikein kyse. IMDb:ssä tämä on laitettu kategorioihin draama, kauhu ja mysteeri, mutta kauhuleffa tämä ei kyllä mielestäni millään tavalla ole. Tämä on mielenkiintoinen kuvaus suuresta surusta ja siitä ylipääsemisestä ja ihan toisenlainen, kuin ajattelin poikaystävän tätä valitessa. Ei mikään superhyvä, koska näyttelijäsuoritukset olivat ajoittain jopa vähän koomisia (mikä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus), mutta ehdottomasti positiivinen yllätys ennakko-odotuksiin verrattuna.

Cinderella - Tuhkimon tarina (IMDb 7,0)

Silloin kun tämä tuli Suomen ensi-iltaan käytiin katsomassa tämä elokuvissa, mutta nyt sen ilmestyessä Netflxiin ajateltiin katsoa uudestaan (tai siis minä ajattelin ja pakotin toisenkin katsomaan, hahah). Tuhkimo ei koskaan ole kuulunut lempparisatuihini ja esimerkiksi Disneyn piirretyn olen kokenut vähän ärsyttäväksi, mutta joka tapauksessa noin yleisesti tykkään näistä satuleffoista, jossa lavastus ja puvustus on vedetty toisinaan vähän överiksikin. Tämä kyseinen versio tästä sadusta on mielestäni onnistunut ja letkeää katsottavaa ja mielestäni Cate Blanchettin roolisuoritus ilkeänä äitipuolena on sopivan vakuuttava. Tästä on vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa, koska noh, kaikki tuntevat tarinan Tuhkimosta ja tämä leffa haluaa ilman muuta seurata tiivisti tunnetuimman version jalanjälkiä, joten mitään yllättävää tämä ei sisällä. Toisaalta ei sitä edes leffaa katsellessa odotakaan.

A History of Violence (IMDb 7,5)

Tom Stallin työpaikalle hyökkää kaksi rikollista ja Tom tekee mitä täytyy säästääkseen paikalla olijoiden hengen sekä oman työpaikkansa. Tästä alkaa tapahtumasarja, jonka myötä Tomin lähipiiri alkaa epäillä, kuka Tom oikeasti onkaan ja millainen menneisyys tällä on. Leffa itsessään oli aika... mielenkiintoinen. Ja väkivaltainen. Minkä tietyllä tapaa pystyy päättelemään jo nimestäkin. Mutta oikeastaan itse leffaa mielenkiintoisempia oli ne kysymykset ja ajatukset, jotka sitä katsellessa nousivat mieleen. Pystyykö ihminen todella koskaan muuttumaan? Vaikka tietyt asiat, omat toimintatavat ja asenteet yrittäisi kuinka jättää menneisyyteen, niin pysyvätkö ne oikeasti vain siellä? Leffa herätti myös ajatuksia rakkaudesta ja siitä, että voiko se olla niin voimakasta, että sen voimin kykenee sivuuttamaan kaiken muun. Joka tapauksessa leffana ihan ookoo, vähän hämmentävä.

The Family (IMDb 6,3)

Aiemmin mafiaan kytköksissä ollut perhe muuttaa todistajansuojeluohjelman takia Ranskan Normandiaan yrittäen esittää ihan tavallista amerikkalaista perhettä - hieman kyseenalaisin tuloksin. Robert De Niron esittämän perheen isän päästä on mafiapiireissä suuren suuri rahallinen palkkio ja tunnelma alkaa kiristyä, kun mafiaporukka saa vihiä perheen sijainnista. Leffa yrittää olla jossakin määrin toimintakomedia, mutta itse mietin lähinnä, onko tämä nyt sellainen aihe, jolle pitäisi nauraa. Mafialeffoja tosin on niin paljon ja ne kaikki noudattavat jossakin määrin samaa, hieman vakavanlaista kaavaa, joten siinä mielessä kiva, että on tehty aivan toisenlaiseen genreen menevä leffa. Tämä kyllä onnistuu olemaan ihan viihdyttävä, osittain hauskakin ja loppua kohden tunnelma tiivistyy niin hurjasti, että mennään melkein jo trillerin puolelle. Tämä ei ollut huono, mutta ehkä jokseenkin omituinen, vaikeasti lokeroitava. Tosin sen voi monessa mielessä laittaa myös positiiviseksi kommentiksi.

Pan (IMDb 5,8)

Ja taas yksi satuun pohjautuva filmatisointi! Peter Panin tarinaan pohjautuva seikkailuelokuva on taas erikoistehosteineen, värimaailmoineen jne. sangen houkuttelevan näköinen ja juuri tämän kaltaisissa leffoissa nuo erikoistehosteet onkin ihan jees - niillä kun pystyy luomaan uskomattomia paikkoja ja olentoja ja tämän kaltaisiin, puhtaasti fiktiivisiin tarinoihin ja maailmoihin sijoittuviin elokuviin ne sopii eivätkä häiritse. Mutta leffa muuten? Aika mitäänsanomaton ja jokseenkin puuduttava. Henkilöhahmot oli jotenkin tosi onttoja, vaikka niihin, kuten Mustaparran ja Hookin hahmohin, oli selvästi yritetty saada jotain huumoria. Siinä onnistumatta. Ja mikä oli se juttu, että Peterin saapuessa Mikä-Mikä-Maahan louhoksilla jengi laulaa kuorossa Nirvanaa ja sitten Ramonesia? I'm confused! Että joo, ajatuksena ihan kiva, mutta ei kuitenkaan toiminut sitten ihan niin hyvin käytännössä.

Mr. Brooks (IMDb 7,4)

Tässä jännärissä poliisi jahtaa epäsäännöllisesti tappavaa sarjamurhaajaa, kuka ei jätä johtolankoja jälkensä. Samaan aikaan Mr. Brooks taistelee mielihalujensa ja alter egonsa kanssa siitä, mikä on oikein. Kiinnijäämisen riski on suuri, etenkin kun Mr. Brooksin tytär vielä sekoittuu kuvioon.  Leffa oli ihan hyvä ja otteessaan pitävä, muttei mitenkään lajinsa paras. Leffa kuitenkin osoittaa, että kenellä tahansa voi olla sellainen pimeä puoli, josta kukaan ei tiedä mitään. Mitenkään enempää ajatuksia tai mielipiteitä herättävä tämä leffa ei ollut, kokonaisuudessaan ihan ok.

Näistä oma lemppari oli kyllä tuo The Perks Of Being A Wallflower. Saduista Tarzan ja Cinderella olivat ihan viihdyttäviä sekä Spotlight katsomisen arvoinen jo sen Oscarin takia. Ootteko työ nähneet näistä leffoista mitään ja millaisia mielipiteitä ne teissä herätti?

Yellow

neulepaita H&M / shortsit New Loook / laukku Seppälä / kengät New Look

Kävin eilen optikolla näöntarkastuksessa ja valkkaamassa uudet kehykset silmälaseihin - harmikseni niitä tosin joutuu odottelemaan vielä kahdesta kolmeen viikkoon ja piilareita täytyy käyttää koko ajan paitsi nukkuessa (jos siis haluaa nähdä jotain), voi mun silmäraukat! Hintaa laseille ei onneksi tullut kovinkaan paljon, selvisin nimittäin 150 eurolla! Mutta tästä aiheesta ajattelin höpötellä hieman enemmän sitten kun ne uudet rillit on mun nenällä :)

Myöskin uusi kolmen viikon työvuorolista starttasi eilen ja *rumpujen pärinää* mulla on sinä aikana yhteensä 128,50 työtuntia, että ihan kauheasti ei tarvitse miettiä, mihin aikansa käyttää :D Vaikka se kuulostaakin aika hirvittävältä määrältä, niin kyllä tässä saa silti olla iloinen, että niitä töitä oikeasti on ja riittää, mikä ei ole ihan itsestäänselvyys monellekaan ikäiselleni tai vanhemmallekaan tyypille. Ja lokakuussa lompakko kyllä kiittää! Syy, miksi mulla noin paljon tunteja on, johtuu siitä että aiemmin mainitsemani Fafa's aukeaa vihdoin ja viimein tänne Lahteen nykyisen työpaikkani rinnalle. Eli ensi viikosta lähtien meikäläinen on duunissa kahdessa eri ravintolassa, vaikka toki työnantajia on vain yksi. Äiti on onneksi luvannut ottaa Jedin hoitoon reiluksi viikoksi, joten mun ei tarvi pitkien päivien jälkeen enää huolehtia siitä, mikä on meille molemmille hyvä - Jedi saa huomiota ja pitkiä kävelylenkkejä äidin luona eikä tarvitse odottaa kotona, että milloin minä tulen kotiin. Ja mä saan puolestaan rojahtaa saman tien sohvalle makaamaan.

Että joo, tekemistä tulee riittämään! Toivottavasti siitä huolimatta ehdin ja jaksan tulla rustailemaan teille tänne postauksia ja kuulumisia ja voin nyt jo itse asiassa vihjaista, että reilun viikon sisään olisi tulossa mm. uusi arvonta! :) Palaillaan huomenissa elokuun leffapäiväkirjan merkeissä!

New In Cosmetics

Tein jokunen aika sitten taas tilauksen Cocopandalle ja ajattelin tuttuun tapaan hieman esitellä, mitä kaikkea sieltä tulikaan tilattua! Osa tuotteista ei ole vielä päässyt testiin ja käyttöön, mutta jos siellä ruudun toisella puolella joku turhautuu, kun useasti esittelen tuotteita, joita en ole vielä käyttänyt, niin aikomus olis kyllä loppuvuodesta tehdä sellainen jättimäinen yhteenkoontipostaus, jossa esittelen lemppareita tehdyistä kosmetiikkatilauksista ym. :) 

 

1. Sehän nyt on selvä, että meikäläisen arkimeikkirutiineihin on aivan turha yrittää mahduttaa minkäännäköistä contour-touhua, mutta tilasin Beauty UK:n Ultimate Contour Paleten puhtaasti kokeilunhalusta ja mielenkiinnosta, kun hinta ei tosiaan kovin korkea ollut. Ja aina silloin tällöin on kiva meikata niin sanotusti pitkän kaavan mukaan esim. juhliin, jolloin tämä on varmasti kiva lisä. Tai ihan arkenakin, jos löytyy inspiraatiota, aikaa ja intoa vähän leikkiä. 

2. Real Techniquesin Sculpting Brushin ostin puolestaan nimenomaan edellisen kohdan takia, vaikka en ole täysin varma, onko se sataprosenttisesti oikeanlainen harja tuohon käyttöön, mutta vaikutti kuitenkin kuvailun (ja hinnan) perusteella parhaalta vaihtoehdolta.

3. Mä tiedän, mulla on ruskean sävyisiä luomivärejä entuudestaan varmaankin about sata, mutta ongelmana on, että ne oikeat sävyt on kaikki eri paleteissa joista muutama on vielä sen verran isokokoinenkin, ettei niitä viitsi kantaa mukana mihinkään. Joten luonnollisesti tarvin hyvän perussetin ruskeita/rusehtavia luomivärejä kompaktiin kokoon pakattuna ja tää W7 Cosmeticsin Naughty Nine Eyeshadowsin paletti sävyssä Arabian Nights on lähestulkoon täydellinen (mustaa ei ole, joten siitä syystä etuliite lähes).

4. Mulla on jo entuudestaan yksi NYXin Soft Matte huulipuna, ja tästä syystä halusin sitten toisenkin. Tämä uusi puna on sävyä Amsterdam, mutta ehkä hieman harmikseni puna osoittautui sävyltään aavistuksen verran liian pinkiksi ja "kovaksi" kuin tuotetta tilatessani kuvan perusteella olin olettanut. Ei kuitenkaan liikaa, joten tämä jää kyllä käyttöön (toisin kuin se vähän aikaa sitten Livboxista saamani Maybellinen mattapuna, se osoittautui aivan liian pinkiksi), tosin väristä tulee mieleen raikas ja kuulas kevät/kesäpäivä, joten ei ehkä vuodenaikaan sopivin väri tämä, hahah.

5. Heh, sitten lisää luomiväriä... NYXin Baked Eye Shadow sävyssä Ghetto Gold huokutteli, ja klikkasin sitten ostoskoriin. Tätä voi käyttää sekä kuivana, että kosteana. Pigmentistä en tiedä, koska en ole vielä kokeillut (jännästi kulta ei välttämättä ole ensimmäinen vaihtoehto kevyeeseen arkimeikkiin) mutta uskoisin tämän olevan hyvä, ainakin jos perustaa luottonsa aiempiin kokemuksiin kyseisen merkin tuotteista!

6. Beauty UK:n Blush & Brush poskipunapaletti oli siinä mielessä pettymys, että vaikka sävy No. 4 Rustic Peach sinällään on juuri hakemani sävy, tuli täytenä yllärinä, että tuote on kovin glitterinen (ei näy kuvasta erityisesti) ja no, ei sinällään yllätä, että mukana tullut harja täysi susi. Ja koska tällä hetkellä käytössä oleva aurinkopuuterini on jonkin verran glitterinen, tätä ei voi todellakaan käyttää samaan aikaan, muuten on puolet naamasta yhtä hehkuvaa glittermössöä :D Mutta joo, eiköhän tällekin käyttöä löydy aina toisinaan!

7. Ja sitten vielä vähän siveltimiä. Mulla on tähän saakka ollut käytössä vain kaksi kunnollista silmämeikkisivellintä ja ajattelin vähän päivittää varastoa uuteen uskoon. Eco Toolsin Eye Enhancing Duossa on kaksi sivellintä, joissa kumpaisessakin on kaksi päätä. Koska en ole mikään meikkitaitelija, en luonnollisestikaan muista mikä siveltimen pää nyt on juuri mihinkin tarkoitukseen, mutta eiköhän käytön myötä vastaus selviä! Sen mä tiedän, että yksi noista on rajaussivellin! :D

Ihana uuniomena-kinuskikakku

Ihana uuniomena-kinuskikakku (sopiva n. 26 cm irtopohjavuokaan)

pohja:

n. 180 g Kaneliässä-keksejä (tai jotain muita kanelikeksejä)

n. ½ dl jotakin nestettä kuten kivennäisvettä, soija- tai kauramaitoa, omenamehua

täyte:

2 dl kermaa

400 g Arla Ihana rahkaisaa uuniomena jugurttia

250 g maustamatonta tuorejuustoa

6 liivatelehteä

ripaus kanelia

n. 1 dl kinuskikastiketta

päällinen:

1½ dl kinuskikastiketta

2 liivatelehteä

Murskaa kanelikeksit pienehköksi muruksi esim. blenderissä tai muovipussin sisällä kaulinta apuna käyttäen. Sekoita sitten kulhossa neste keksimurun joukkoon, niin että ne juuri ja juuri kostuvat, jos nestettä menee liikaa pohjasta tulee niin sanotusti tahmea ja valmiin kakun leikkaaminen pohjaa myöten on haastavampaa. Taputtele sitten keksimurska leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuuan pohjalle tasaisesti.

Täytteen valmistus: laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.Vatkaa sitten kerma vaahdoksi, lisää siihen puolet tuorejuustosta ja jugurtista, sekoita tasaiseksi. Lisää sitten loppu tuorejuusto ja jugurtti, mausta ripauksella kanelia. Keitä pieni määrä vettä ja liota pehmeät liivatelehdet siihen. Sekoita täytteen joukkoon tasaisesti koko ajan miedolla teholla vatkaten. Pyöräyttele lopuksi kinuskikastike täytteen joukkoon niin, että se jää täytteeseen selvästi raidoiksi, eikä sekoitu tasaisesti joukkoon. Kaada täyte keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin tekeytymään noin tunniksi, sitten valmista vielä päällinen: pehmitä taas liivatelehdet kylmässä vedessä, keitä sen jälkeen pieni määrä vettä kiehuvaksi, sulata liivatelehdet siihen ja sekoita tasaiseksi kinuskikastikkeen kanssa. Kaada kinuskikastike sitten varovasti täytteen päälle ja anna kakun sen jälkeen tekeytyä ja hyytyä jääkaapissa useamman tunnin ajan.

Paremminkin on mennyt

takki New Yorker / paita Second hand / mekko H&M / tennarit Converse / laukku Gina Tricot

Otsikko kuulostaa vähän pahaenteiseltä, mutta siinä piilee totuus. Joskus on mennyt vähän paremmin! Tuntuu, että kaikki asiat kasautuu nyt samaan hetkeen ja vähän tuntuu, ettei oma pää meinaa pysyä kunnolla perässä. Mitä sitten on käynyt? No, ensin mulla hajosi sunnuntaina silmälasit. Tämä ei sinällään ole katastrofi, koska uusien hankkiminen on ollut mielessä viimeisen vuoden, mutta mä en varsinaisesti ole esim. taloudellisesti valmistautunut tähän ja vaikka Specsaversille olenkin huomenna menossa, niin oletan että loppusumma huitelee silti jossakin 200-300 euron välillä. 

No, sitten maanantaina tuli sähköpostia isäinnöitsijältä koirasta ja sen haukkumisesta ja että asialle pitäisi tehdä jotain. Alkuvuodesta tästä sanottiin, ja mielestäni tilanne rauhoittui silloin aika hyvin, mutta nyt Jedi on sitten taas aloittanut yksin haukkumisen. Tästäkin tuli stressattua hurjasti (ja edelleen) koska mulla on hurja työputki tulossa, ei haluta muuttaa eikä todellakaan lopettaa koiraa. Yhteistuumin päädyttiin sitten tiettyyn ratkaisuun sekä postissa pitäisi pian tulla haukunestolaite, jonka tilasin. Mä en varsinaisesti usko laitteen toimivuuteen, mutta pakkohan se on kokeilla.

Sitten eilen töitä aloittaessani sain siskolta viestiä, että hän oli jäänyt auton alle. Toki tajusin, että kyse ei ole mistään teho-osastokeissistä, koska sisko itse käytti puhelinta, mutta kyllä siinä pieni shokki iski, koska sisko ei itsekään vielä siinä vaiheessa tiennyt vahinkoja, koska ei ollut päässyt vielä röntgeniin. Onneksi tästä selvittiin vain säikähdyksellä, sisko on ihan ehjä (tai niin ehjä kun tommosen jälkeen voi olla, ei siis murtumia tms.) Mutta järkyttäähän tommonen silti omaa mieltä aika paljon, kun ajattelee, että toisen päälle on ajanut auto ja ihan mitä tahansa olisi voinut käydä...

Että jos tää loppuviikko ois vaikka vähäsen parempi!

EDIT: torstaina illalla ne soitti mulle Specsaversiltä, että optikko on sairastunut ja näöntarkastuksen aika siirtyy maanantaille... voihan nenä!

Autumn Shopping List

Note to self: sukkahousuja, sukkahousuja, sukkahousuja! Viime aikoina mekot ja hameet on pitänyt hylätä pitkälti kaappiin, koska en ole uskaltanut enää lähteä liikkeelle ilman niitä sukkiksia. Ja no toisaalta, viimeisen viikon sisään mulla ei ole ollut mitään tajunnanräjäyttävää vaatimusta näyttää edes tyylikkäältä, koska ei ole ollut aikaa mätsäillä vaatekaapin edessä keskenään sopivia vaatekappaleita/yhdistelmiä, joita ei olla nähty jo sataa kertaa mun päällä. Viimeisimmistä asukuvistakin on jo reilu viikko.

Mutta! Niiden sukkahousujen lisäksi mielessä muutama muu juttu, jotka tarvisin/haluaisin vaatekaappiini näin syksyn alla:

 

Mustat farkut. Mielellään jopa kahdet - toiset kokonaan ehjinä ja toiset polvista auki. Ja nimenomaan kapealahkeisina. Mulla on yhdet mustat housut leveälahkeisina, mutta en ole osannut yhdistellä niitä juuri mihinkään, vaikka ne kivat ja hyvät jalassa ovatkin, joten enimmäkseen niitä tulee käytettyä töissä salivuorossa ollessa. Toiset, vähän huononmalliset, ovat haaroista ratkenneet ja ne pitäisi heittää pois. Nämä mä oikeasti tarvisin, listan seuraavat jutut eivät ole niin pakollisia...

 

Myönnän, että mulla on paha taipumus ostaa aina se vähän erikoisemman mallinen, kuosinen tai kankainen yläosa, mistää seuraa monesti se, että yhdistelyvaihtoehdot eivät ole kovin kummoiset. Näitä tämmöisiä yksilöitä mä olen viimeisen vuoden aikana karsinut vaatekaapistani oikein urakalla pois ja tilalle tarvisin vähän jotain rennonpaa, käytännöllisempää ja helposti yhdisteltävää - elikkä siis tavallisia, yksivärisiä tai printillisiä teeppareita ja toppeja, joissa on hyvä malli ja miellellään sellainen materiaali, että kestää hyvin pesua.

Ostin parisen vuotta sitten henkkamaukalta varsikengät kolmella kympillä ja edelleen ovat tallessa odottelemassa ilmojen kylmenemistä (huom. kengät odottaa, en minä!), mutta alkaahan ne olla aika kuluneet ja katuja tallanneen näköiset. Eli jossakin vaiheessa tulee väistämättä se hetki, kun pohja pettää tai päälliskangas hajoaa tai muuta vastaavaa ja tilalle tarvisi saada toiset. Olen salaa haaveillut Dr. Martensin kengistä, koska ne olisivat kestävä sijoitus, mutta koska hiljattain hankin ne Adidaksen Superstarit, ei ole aikomusta sijoittaa toista reilua satasta yksiin kenkiin, koska en ihan niin varakas ole. Nuo kukkakuosiset tavallaan olisi aika coolit, mutta toisaalta perinteiset mustat olisi varmin valinta, ne kun sopii vähän niin kuin kaiken kanssa. Vastaavanlaisia löytyy toki ns. halpismerkeiltäkin, ja jos nykyiset henkkamaukkakenkäni ovat kestäneet pari talvea, niin ei sekään nyt maailman huonoin sijoitus ole!

Neulehullu ilmoittautuu! Vaikka hurmaavia neuleita näkyy lähes kaikkialla, minne pään sattuu kääntämään, on mulla vähän se ongelma, että koen todella harvan istuvan mulle malliltaan. Tosi moni neule näyttää mun päällä joko totaalisen säkiltä eikä imartele kroppaa yhtään. tai sitten vastaavasti toisenlainen neulemalli on vähän liiankin tyköistuva eikä siitä mainoksessa näkyneestä huolettoman rennosta, mutta coolista lookista ole tietoakaan. Tässäkin on menty monta kertaa erehdyksen kautta ja enää en menekään siihen halpaan, että kotiutan kivannäköisen neulepaidan näennäisesti oikean kokolapun perusteella - multa löytyy neuleita koissa S-XL.

Erityisesti hakusessa olisi aika pitkälti samanlainen yksilö kuin vasemmassa yläkulmassa tuo murretun keltainen, jopa hieman oranssiin taittava neuletakki. Mä niin haluaisin semmosen lantiolle yltävän, hieman over size mallisen kuvioneuletta olevan sinapinkellertävän neuleen. Näillä tuntomerkeillä jos jostakin sellaisen löydätte, niin ilmoittakaa pliis mulle! :D 

 

Tämä listan viimeisin ei ole ehkä se kaikista ajankohtaisin, mutta käyttöä löytyisi silti! Eli musta, tumman harmaa tai vaaleanharmaa maxihame ja mielellään sivuhalkiolla. Mulla oli keskimmäisen hameen värinen maximekko, mutta jouduin heittämään sen menemään, koska siihen oli jostakin tullut sellaisia ns. rasvaisia tahroja, jotka ei millään lähteneet pois ja mekko oli myös kaapissa alkanut haisemaan omituiselle ja se haju säilyi, vaikka vaatteen pesikin. En tiedä mistä oli kyse, joku ominaisuus kankaassa ilmeisestikin, koska vastaavaa ongelmaa ei muissa vaatteissa ole ollut. Mutta anyway, maximittaisia hameita mulla löytyy nuden värisenä sekä muutama kirjavan kukallinen, mutta tämmöinen hillitympi versio olisi paikallaan myöskin. Toisaalta tämmönen pitkä hame on sangen kätevä myös talvella, sillä allehan saa tungettua just niin monta kerrosta pitkiksiä ja/tai sukkiksia kuin haluaa, eikä kukaan näe sen myötä kolme senttiä paksumpia kinttuja!

Millaisia ostoslistoja teillä on syksyä varten, tai mitä haluaisitte hankkia?

Matkavinkit Wieniin

No nyt, vihdoin! Tässä siis joitakin matkavinkkejä Wieniin meidän näkökulmasta, elikkä suhteellisen pienellä budjetilla matkustattessa sekä kesäaikaan. Enemmän postauksia ja kuvia Wienistä löytyy täältä, täältä sekä täältä.

Lennot & lentokentältä poistuminen ja saapuminen

Varasin lennot noin 1,5 kuukautta aiemmin matkaa. Lentoyhtiönä toimi Air Baltic ja meillä oli molempiin suuntiin lentässä lyhyt vaihto Latviassa, Riikassa. Tosin paluulento ei sujunut ihan odotusten mukaan, ja jouduttiin jatkolennon missaamisen takia jäämään yöksi Riikaan, mutta tämänkin lentoyhtiö hoiti tosi malliikkaasti eikä meidän tarvinut huolehtia mistään. Meno-paluulennot kustansivat kahdelta henkilöltä hallinto- ja maksukuluineen 290 euroa, eli Wieniin pääsee todella edullisesti etenkin, jos ei ota suoraa lentoa.

Wienin lentokenttä Schwechat sijaitsee tyypillisen lentokenttämatkan päässä keskustasta, ja lentokentän sekä keskustan välillä kulkee kahdesti tunnissa CAT-juna, jolla me kuljimme molempiin suuntiin. Yhden lipun hinta oli 12 euroa, eli aika kallista, varsinkin kun matka kestää vain 16 minuuttia, mutta halusimme nopean ja helpon kulkutavan, joten valitsimme tämän, vaikka esim. bussillakin pääsee. CAT-juna saapuu keskustassa Landstraßen metroasemalle.

Julkinen liikenne

Wienissä kulkee hyvin toimiva julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista sekä metrosta. Me tosin käytimme vain metroa, koska koimme sen kaikista tutuimmaksi ja helpoimmaksi tavaksi liikkua, mikä osoittautuikin täysin todeksi. Metrossa on viisi linjaa (U1-U4 sekä U6, vitosta ei ole olemassa) ja niillä kaikilla pääsee melko lähelle kaikkia olennaisia nähtävyyksiä. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, metrolla kulkeminen Wienissä on todella helppoa ja etenkin halpaa, matkustajaliikennettä kontrolloivat seurantalaitteet on jätetty todella löyhäksi, lippua ei ole pakko leimata metroon mennessä tai tullessa, eikä me nähty kertaakaan edes tarkastajaa missään. Tämä on uskomattoman suuri ero jos vertaa vaikkapa Lontoon metroliikenteeseen, jossa sai olla joka paikassa vilauttamassa metrokorttia. Vaikka me matkustettiinkin muutamaan otteeseen pummilla, suosittelen kuitenkin pelaamaan varman päälle ja hankkimaan liput useamman päivän voimassa olevalla kortilla tai yksittäisinä lippuina kuten me, ja niiden hinta oli 2,20 euroa.

Yöpyminen

Me valittiin tälle reissulle majoitukseksi asuntohuoneisto, josta löytyi oma kylppäri ja wc, keittokomero ja yhdistetty oleskelu- ja makuutila. Kyseessä ei ollut mikään Airbnb:n tai muun vastaavan kautta varattu yksityishenkilön asunto, vaan samassa talossa oli useampikin tämmöinen vuokrahuoneisto, jotka näyttivät olevan etenkin matkailijoiden kovassa käytössä. Sain käsityksen, että tämmöinen majoitustapa on erityisen suosittu ja käytetty tuolla Wienissä, joten suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Meidän asunto sijaitsi ihan täydellisellä paikalla Karlsplazin tuntumassa, metrolle oli ehkä 200 metriä ja lähimpään ruokakauppaan 100 metriä. 4 yötä kahdelta henkilöltä siivousmaksuineen kustansi noin 350 euroa.

Nähtävyydet

Wienin kaupunki itsessään oli jo niin hieno ja siisti, että se itsessään on näkemisen arvoinen, mutta kaupungin pitkän ja komean historian takia sieltä löytyy nähtävää ja koettavaa paljon. Jos aikaa ja rahaa löytyy, kannattaa oikeasti varata jopa viikon reissu, lyhyellä viikonloppureissulla ei ehdi näkemään kaikkea. Tätä hankaloittaa myös se, että nähtävyydet ovat sijoittuneet aika eri puolelle kaupunkia, joten kaikkia ei pysty näkemään yhdellä kaupunkikierroksella. Tässä kuitenkin listattuna olennaisimmat niistä, joissa me piipahdimme:

Schönbrunn

Tästä kirjoitinkin jo oman postauksensa, joka löytyy siis täältä. Tämä alue sijaitsee hyvän matkan päässä keskustasta, joten julkista liikennettä on pakko käyttää (suosittelen metroa). Alueella saa kulumaan helposti koko päivän, mikäli vierailee sisätiloissa, käyskentelee puutarhassa, käy palmutalossa, kiipeää kukkulalle jossa sjaitsee Gloriette-paviljonki ja vierailee vielä vieressä olevassa eläintarhassa.

Belvedere
Toinen kuuluisa palatsialue on Belvedere, joka sijaitsee keskustan tuntumassa, jonne voi hyvinkin kulkea myös jalkaisin (meidän asunnolta oli tänne aika lyhyt matka). Puutarha ei ole yhtä iso kuin edellinen, mutta ehdottomasti näkemisen ja käymisen arvoinen paikka. Myöskin täällä me tyydyimme ihastelemaan rakennuksia vain ulkoapäin.

Prater 

Wienin keskustan lipeessä sijaitseva huvipuisto, jonka vetonaula on vanha maailmanpyörä Riesenrad. Alueelle on ydinkeskustasta aika pitkä matka, joten suosittelen siirtymään lähemmäs julkisilla (me tosin kävelimme hahah). Puistoalueelle ei ole sisäänpääsymaksua, joten vaikka ei se kaikista hulluin huvipuistofani olisikaan, suosittelen ehdottomasti käymään. Jokaiseen laitteeseen on lipunmyynti erikseen ja lippujen hinnat vaihtelevat noin 2,5 eurosta kymppiin. Alueella oli myös paljon ruokakojuja ja muutama ravintola, joissa oli paljon väkeä istumassa iltaa. Me olimme paikalla alkuillasta, mutta kesäisin puisto on auki aina klo 23 saakka, ja netin kuvista päätellen varsin miellyttävän näköinen hämärälläkin!

Stadtpark

Innere Stadtin sisällä sijaitseva keskuspuisto, joka on myös monen kaupunkilaisen hengauspaikka. Täällä ihmiset kokoontuivat viettämään iltaa ja joitakin pienimuotoisia tapahtumia järjestettiin myöskin. Iso puisto on kävelykierroksen arvoinen, etenkin jos ei halua lähteä liian kauas keskustasta mutta kuitenkin hetkeksi pois liikenteen seasta.

Hofburgin palatsialue

Varsinkin arkkitehtuurista ja sen tyylisuunnista kiinnostuneen kannattaa tsekata tämä, sillä rakennuskompleksista löytyy tyylisuuntia lähes jokaiselta aikakaudelta. Tämä alue sijaitsee keskustassa Innere Stadtissa, joten varsinkin ulkopuolella kannattaa käydä ihastelemassa.

Stephansdom

Aivan keskustassa sijaitseva keskiaikainen katedraali on vaikuttava sekä ulko- että sisäpuolelta. Sisäpuolelle ei ole pääsymaksua, mutta jokaiseen kirkon kolkkaan ei ilmaiseksi pääse. Alla oleviin katakombeihin ja melkein 140 metrin korkeuteen kohoavaan torniin halutessaan täytyy maksaa, mutta me ei vierailtu näissä kummassakaan, joten niistä en valitettavasti tiedä sen enempää. Kirkko on kuitenkin hyvä painaa mieleen sen sijaintinsa vuoksi - se on keskeisellä paikalla ja sen alla risteää kaksi metrolinjaa, joten se on hyvä maamerkki, jos sattuu vaikkapa eksymään... allekirjoittaneellahan ei tästä kokemusta ole! :D

Karlskirche

Tämä meidän matka-asunnon lähellä sijaitseva katolinen kirkko on kerrassaan vaikuttavan näköinen. Tämä oli myös hyvin suosittu hengailu- ja tapaamispaikka ja kirkon edustalla olevassa vesialtaassa kahlaili tuon tuosta ihmisiä ja reunoilla ihmiset uittivat jalkojaan. Me oltiin tässä lähistöllä piknikillä parinakin päivänä ja ohikulkevia ihmisiä oli mukava katsella. Karlplazin metroasema on tästä ihan kivenheiton päässä.

Syöminen ja juominen

Koska meillä oli majoituksena oma huoneisto, jossa oli jääkaappi ja olennaisimmat ruuanvalmistus sekä tarjoiluastiat, me ei syöty ulkona ravintoloissa niin kauheasti. Yhtenä päivänä söimme wieninleikkeet kuten kuuluukin, ja kävimme Hotel Sacherissa syömässä sacher-kakut (kokemuksena toki ihan kiva, mutta varmasti monesta muustakin paikkaa saa hyvää sacher-kakkua ja vähän edullisempaan hintaan). Mutta on mulla yksi ihan ässä vinkki: Swing Kitchen -niminen hampparimesta, jossa keskityttiin eettisyyteen, ekologisuuteen ja kaikki oli vegeä. Mutta voi pojat, oli yksi elämäni parhaimmista hampurilaisista ikinä. Näitä ravintoloita löytyy Wienistä kaksin kappalein.

Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että ruokakaupassa etenkin alkoholituotteet (olut, viini) oli jonkin verran halvempaa kuin Suomessa, mutta noin muuten hintataso oli jokseenkin sama. Meitä lähellä olleesta Billa -nimisestä kauppaketjun supermarketista sai hyviä take away-salaatteja, leipiä ym. edulliseen hintaan.

Shoppailu

Merkkivaateketjut tyyliin LV, Prada, Chanel ja mitä näitä nyt mahtaakaan olla, löytyvät Innere Stadtin puolelta. Jos sen sijaan on liikenteessä pienemmällä budjetilla, kannattaa suunnata museokorttelin takana sijaitsevalle Mariahilferstrasselle, joka on todella pitkä shoppailukatu, josta löytää käytännössä kaiken. Ketjuvaateliikkeitä ja ketjukahviloita, mm. Forever 21, Bershka, Bull & Bear, H&M, Zara, Starbuck, mäkkäri jne. Kunnon ravintoloita havaitsin tällä kadulla todella vähän, joten syömään kannattaa ehdottomasti suunnata muualle.

Yleistä

Itävallassa on myöskin valuuttana euro, joten rahaa ei tarvitse vaihtaa. Sen sijaan käteistä kannattaa varata reilusti mukaan tai ainakin ottaa selvää lähialueen automaateista, käteistä nimittäin käytettiin todella paljon ja monesti sillä maksaminen oli helpompaa ja nopeampaa. Samanlainen korttikulttuuri ei ole siis käytössä siellä, kuten meillä täällä Suomessa. Myöskin esimerkiksi pistorasiat ovat täysin samanlaiset kuin meillä täällä Suomessa, eli adaptereita ei tarvitse hankkia. Aikaeroa oli saman verran kuin länsinaapurissa Ruotsissakin, eli yhden tunnin vähemmän.

Wien on todella siisti ja turvallisen tuntuinen kaupunki, josta on helppo pitää. Saksankielisyys ei haitannut kovinkaan paljon, vaikka sanaakaan saksaa ei puhuisikaan. Ylitsepääsemättömän ystävällistä ja puheliasta väkeä itävaltalaiset eivät tuntuneet olevan, mutta meitä se ei häirinnyt millään tavalla.

Yhteenvetona voisin todeta, että kohde oli oikein antoisa, matkustusajankohta mitä parhain ja tuli sellainen olo, että lisää kiitos. En tiedä pitäisikö ensi kesäksi suunnitella jotakin reilausta, olisi nimittäin ihana koluta muitakin Euroopan kaupunkeja läpi! Jos teillä jäi jotain kysymyksiä mieleen meidän reissua koskien tai suunnitelmissa on matka Wieniin, niin kerron mielelläni lisää! :)

Perjantain 7 mietettä

takki Second hand / toppi Gina Tricot / hame H&M / kengät Adidas

1. Mulla roikkuu vaatekaapissa ja -rekissä vaikka kuinka paljon kivoja vaatteita, mutta miksi niistä mikään ei näytä kivalta päällä tai yhdistettynä johonkin toiseen vaatteeseen?

2. Miksi mun leikattu polvi on vihoitellut viime aikoina erityisen paljon? Ajattelin aloittaa aktiivisemman lenkkeilyn, mutta toistaiseksi ei ole pystynyt :( 

3. Miksi mä en ole vieläkään saanut tehtyä vinkkipostausta Wienistä?

4. Mun tarvisi löytää uusi talvitakki sekä -kengät. Ja kuinka pöhköä, että mietin asiaa jo näin elokuussa. Mutta ehkä parempi tiedostaa nämä puutteet jo tässä vaiheessa kun sitte siinä vaiheessa kun lunta on 30 senttiä ja miinusasteita saman verran. Tosin jos syksy on yhtään samanlainen kun viime vuonna niin jouluun saakka pärjää ihan keposasti nykyisilläkin varusteilla!

5. Mä lainasin varmaan puolitoista kuukautta sitten kirjastosta neljä kirjaa, ja olen päässyt ensimmäisessä vähän yli puolen välin. Surkeaa vai surkeaa? :D 

6. Olen ollut viime aikoina maailman laiskin leipuri/ruuanlaittaja. Tai ainakin siinä määrin, etteivät ne ole päätyneet tänne blogiin saakka. Askartelin mä tällä viikolla äitille synttärikakun ja eilen tein makaronilaatikon, mutta kumpikaan ei ylittänyt somekynnystä.

7. On jotenkin hassua, että krokotiilit ja muut heimoon kuuluvat lajit munii. Tämmöstä mietin eilen ennen nukahtamista :D Tästä syystä halusin myös googlettaa aiheesta ja nyt tiedän esim. aika lailla kaiken oleellisen Niilinkrokotiilistä!