- Eksyttiin Ringstrassen sisällä olevaan Innere Stadtiin kaksi kertaa. Toisella kerralla meillä oli jopa kartta mukana, mutta se ei kauheasti auttanut :D
- Metrolla matkustaminen Wienissä oli käytännössä ilmaista. Metrotunneleissa ei ollut minkäänlaista valvontaa tai lippukonetta tai -tarkastajaa, joka olisi tarkastanut metroon mennessä tai sieltä tullessa, että onko lippua vai ei. Mentiinkin muutama matka ihan pummilla. Yksi metrolippu kustansi 2,20 jonka voimassaoloajasta mulla ei ole mitään hajua, koska no, ei tarvinut ottaa selvää :D
- Kalleimmat kahvittelut kustansi meiltä yhteensä 22 euroa.
- Olut varsinkin ruokakaupoissa oli huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Ravintolassakin esimerkiksi 0,33 l kokispullon ja samankokoisen oluttuopin hintaero oli 20 senttiä.
- Luin etukäteen, että käteistä kannattaa varata reilusti mukaan ja tämä piti todellakin paikkansa - monessa paikassa asiointi oli huomattavasti sujuvampaa, kun oli käteistä, eikä tarvinut säätää kortin kanssa. Myös paikalliset näyttivät suosivan käteistä.
- Automaateista sai kymmenen euron seteleitä!!
- Lähestulkoon joka tolpassa ja kadun kulmassa oli roskis ja erillinen roskis tupakantumpeille. Kadut oli todella siistejä!
- Kaupungissa oli elokuvafestivaalit käynnissä ja raatihuoneen edustalle oli pystytetty joukko ravintola- ja baarikojuja, joista sai ruoka-annoksia oikeastaan joka kolkasta maailmaa. Täällä me käytiin syömässä wieninleikkeet ja yhtenä iltana juomassa drinksut.
- Liikennevaloja oli ihan joka paikassa.
- Poikaystävä halusi mennä viimeisenä iltana yhdelle aiemmin näkemälleen korkealle terassille, josta paljastuikin isokokoinen surffisimulaattori! Terassin meininki oli tosi rento, ainoastaan hiekka jaloista puuttui.
- Käytiin huvipuistossa kahdessa laitteessa, joista ensimmäiseen eli koskiseikkailu kohtaa vuoristoradan -tyyppiseen asetelmaan mentiin kuumuuden takia, eli toivottiin, että kastuttaisiin laitteessa reilusti. Miten kävi? Kumpikaan ei kastunut pisaraakaan :D Sen sijaan kyydissä mukana olleet saivat vettä niskaansa reilusti.
- Erään baarimikon reaktio olisi ollut tallentamisen arvoinen, kun kysyin oliko heillä siideriä. "No." Kun kysyin, että mitä heiltä löytyy, kuului vastaus että kaikkea itävaltalaista. Ahaa, älä ihmeessä kerro enempää! Lopulta tilasin kokista, painottaen, että jos heiltä sitä löytyy, hahah.
- Suurin osa palvelutilanteista eteni seuraavasti: minä puhun englantia, asiakaspalvelu jatkaa palvelua saksankielellä. Poikkeuksena muutama paikka, joissa oli selkeästi nuorekkaampi ja kansainvälisempi meininki. Tästä huolimatta missään tilanteessa ei syntynyt ongelmia ja kaikki osapuolet ymmärsivät jossakin määrin toisiaan, mutta saksankielen osaamisesta on kyllä ehdottomasti plussaa. Osasin mä sentään kiittää saksaksi!
- Eräänä iltana huoneistoomme palatessamme tulin kaupungin puiston läpi, jossa oli satoja ihmisiä, kaikilla puhelimet tiukasti kädessä tai nenän alla. Siis valehtematta, kaikilla. Laskettiin, monellako näkemällämme tyypillä ei ollut, ja luku oli molempien käsien sormilla laskettava. Satoja ihmisiä puistossa vaeltamassa luurit kourassa, siis mitä. Ei saatu selville, mistä tässä oli kysymys, mutta pahoin pelkään, että jotain pokemoneihin liittyvää.
- Koirat kaupungissa olivat mukana menossa, ne olivat mukana terasseilla ja osaan kauppoihinkin sai mennä koirien kanssa. Ne olivat selvästikin myöskin tottuneet moiseen, sillä kaikki istuivat/makasivat aina niin rentoina pöydän vieressä. Ei onnistuisi moinen meiän Jedin kanssa...
- Kuten jo mainitsinkin, niin ympäri kaupunkia oli ripoteltu ilmaisia vesipisteitä, joista sai juoda ja täyttää juomapullonsa. Tästä isot pisteet kaupungille turistiystävällisyydestä, sillä vaikka ne ilman muuta paikallisiakin auttavat, niin nämä pisteet olivat sijoiteltu monesti nähtävyyksien läheisyyteen.
- Useammassa ravintolassa oli vähän epäselvää, pitäisikö mennä suoraan pöytään, odottaa pöytään ohjausta, tilata suoraan tiskiltä vai mitä. Monessa paikassa myös hintatiedot eivät olleet täysin selkeästi ilmaistuna, mikä oli vähän hankalaa meille tietyllä budjetilla matkaaville.
- Söin reissussa yhden elämäni parhaimman hampparin, ja se oli kaiken lisäksi vielä täysin vege!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti